Jos kärsit lihasruhjeesta, ota varovasti
Lihasruhje, jota pallopeleissä sanotaan “puujalaksi”, on aktiivisesti liikkuvilla ihmisillä yleinen vamma, etenkin tavisin laskettelijoilla ja lumilautailijoilla.
Näiden vammojen hoito käsittää yleensä yksinkertaisesti lepoa ja ehkä hieman fysioterapiaa ja asteittaista kuntoutusta liikkumaan.
Tietyt vammat voivat kuitenkin johtaa pysyviin muutoksiin alaraajojen ja käsivarsien lihaksissa.
Kyse ei ole luunmurtumasta, vaan myositis ossificans-nimisestä tilasta eli lihaksen luutumismuutoksesta. Sen epäillään toisinaan virheellisesti olevan kasvain, jolloin se voi aiheuttaa tarpeetonta huolta, jos se diagnosoidaan väärin.
Myositis ossificans tarkoittaa uudisluun muodostusta lihakseen, jossa on ilmennyt vamma.
Isot lihasryhmät, kuten nelipäinen reisilihas reiden etupuolella tai olkavarsilihas olkavarren etupuolella kärsivät kaikkein helpoiten myositis ossificansista.
Merkittävän vamman sattuessa osa lihaksen lihassyistä voi revetä. Tämä johtaa vauriokohdan verisuonten, lihassolujen ja sidekudoksen vaurioihin.
Jos lihasvamma on huomattava ja lihassyyt leviävät erilleen, vauriokohtaan muodostuu verihyytymä, joka on toisinaan suuri. Tämä lihasvaurion ja verenpurkauman yhdistelmä saa kehon yrittämään vaurion parantamista soluilla, jotka tuottavat pikemmin luukudosta kuin arpikudosta.
Eräässä tutkimuksesta, jossa selvitettiin lihasruhjeita, osoitettiin, että 9 %:ssa tapauksista kehittyi myositis ossificans. Mitä pahempi lihasvamma oli, sitä todennäköisemmin tuloksena ilmeni luun muodostumista.
Sinulla voi olla lihaksensisäinen vamma, mikäli…
• Turvotus ei laske.• Verenvuoto on levinnyt ja aiheuttanut mustelmia kaukana vauriokohdasta.• Lihas tuntuu epämuodostuneelta tai lihaksessa on kuoppa.• Lihasta jännitettäessä vaurioalueella tuntuu kovaa kipua.
On tärkeää antaa lihasvammalle aikaa parantua. Yleensä tarvitaan 1 – 2 viikkoa ennen kuin voi aloittaa voimaperäisen harjoittelun. Jos yrität nopeuttaa toipumista ja aiheutat vammakohtaan lisää vaurioita ja verenvuotoa, lihaksen luutumismuutos on yhä todennäköisempi seuraus.
Siitäkin on näyttöä, että liian aikaisin aloitettu ultraäänihoito ja hieronta voivat edistää lihaskudoksen luutumista, vaikkakin ne voivat myöhemmin pikemminkin vähentää turvotusta ja liikerajoitusta.
Tutkimuksissa on osoitettu, että kestää noin kolme viikkoa ennen kuin vammautuneeseen kohtaan alkaa muodostua luukudosta. Kun prosessi pääsee alkuun, sitä on hyvin vaikea pysäyttää.
Kun luukudosta on jo muodostunut ja muodonmuutos tapahtunut, tämän alueen kypsyminen kestää 6 – 12 kuukautta, jolloin muodostumisvaihe päättyy ja keho on hyväksynyt luukudosmassan osaksi normaalia anatomiaansa.
Kun tämä on tapahtunut, kirurgi voi leikata massan pois eikä se yleensä uusiudu. Kypsymistä on tuskallista odottaa näinkin kauan, mutta tämä kannattaa.
Pyri välttämään lihaksiin kohdistuvia suoria iskuja, jotka voisivat aiheuttaa lihasruhjeen. Jos sellainen ilmenee, anna sen parantua ennen kuin harjoittelet aiheuttaaksesi ehkä lisävaurioita. Parantumisprosessi jää näin lyhyemmäksi ja voit välttää myositis ossificansin kokonaan.
Kirjoittaja: Paul Collins
© 2008. Distributed by McClatchy-Tribune Information Service
