"Joogan lähtökohtana on kokonaisvaltainen ihmiskuva. Siinä kuunnellaanomaa palautetta ja vastetta; työskennellään oman hengityksen rytmissä,kuunnellaan missä olen menossa ja mitä tarvitsen", selventää Joogaterapiayhdistyksenpuheenjohtaja, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Pirjo Paavilainen.
Joogaliiton tyyli onlempeä ja kehoa kunnioittava
Joogaterapiayhdistys on vuonna 1975 terveydenhuoltoalanammattilaisten perustama Suomen Joogaliiton alainen yhdistys, jonka tehtävänäon toimia linkkinä joogan ja koululääketieteen välillä korostaen joogankuntouttavaa ja terveyttä edistävää vaikutusta.
Nykyisin yhdistys järjestää kursseja myös "maallikoille" jaesimerkiksi äitiysjoogakurssit ovat suosittuja. Suomen joogaliitto puolestaantoimii valtakunnallisena kattojärjestönä ja mm. kouluttaa joogaohjaajia.Liittoon kuuluu valtakunnallisen Joogaterapiayhdistyksen lisäksialueyhdistyksiä eri puolilla maata.
Lukuisten joogasuuntausten viidakossa Joogaterapiayhdistysedustaa Joogaliiton linjaa, eli ei varsinaisesti mitään yksittäistä suuntaustavaan käytännössä kehittynyttä ja länsimaisen ihmisen tarpeisiin suunniteltuajoogaa; rauhallista, lempeää, omaa kehoa kuuntelevaa tapaa joogata kehontarpeisiin keskittyen. "Pääpaino on hiljentymisessä. Jooga auttaa löytämääntasapainon henkisessä ja fyysisessä mielessä", Paavilainen kertoilee.
Joogaliiton linjassa kunnioitetaan joogan vanhaaväkivallattomuuden periaatetta, joka tarkoittaa myös lempeää suhtautumistaomaan kehoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kehoa ei pakoteta mihinkään,vaan harjoitteissa edetään pikkuhiljaa ja lempeästi – taipuminen monellemutkalle ja hien hankkiminen pintaan ei ole itsetarkoitus. Rauhallisen jooganlisäksi Paavilainen kehottaakin harrastamaan jotain pitkäkestoista,kuormittavampaa liikuntaa kuten hiihtoa tai sauvakävelyä.
"On myös fyysisesti kuormittavampia joogalajeja, kutenastangajooga", Paavilainen lisää. Joogan hyviin puoliin kuuluukin mahdollisuusvalita itselleen sopiva tyylisuunta. Kuitenkin esimerkiksi juuri astangajoogassaon riskinä se, että unohdetaan mennä omien rajojen mukaan ja pakotetaan kroppatekemään liian hankalia asioita liian aikaisin.
Oikea hengitystekniikkatäytyy opetella
Paavilainen korostaa joogan kokonaisvaltaistaihmiskäsitystä. "Joogan periaatteen mukaan keho ja mieli ovat erottamattomia. Työtapaon fyysinen. Kuitenkin näkisin että henkinen puoli on lopulta tärkeämpi", hänkertoo ja selventää: "Fyysiset harjoitukset ovat tavallaan kiertotie mieleen,koska mieltä ei voi komentaa. Hengitys taas on silta näiden välillä. Hengitystävoi säädellä ja opetella siinä oikean tavan, joka taas auttaa sekä mieltä ettäkehoa rentoutumaan." Tämä toimii toisinkin päin, eli mielentila vaikuttaahengitykseen.
Oikea hengitystekniikka onkin joogassa ensiarvoisen tärkeää."Nykyisin monet hengittävät väärin", Paavilainen toteaa. Joogassa opetellaansyvää ja rauhallista hengitystä. "Tarkkaavaisuuden pitäminen hengityksessä ontärkeää. Se, että oppii olemaan tietoinen hengityksestään, on jo iso apu."
Paavilainen korostaa joogan moninaisuutta ja senmahdollisuutta auttaa siinä missä tarvitaan – jooga voi piristää tairentouttaa, tuoda energiaa tai suoda levähdyshetken. Vaikutus on yksilöllinenja erityyppisillä hengitystekniikoilla sekä harjoituksilla voidaan saada aikaanerilaisia vaikutuksia.
Jooga auttaastressiin ja selkäkipuihin
Vaikka Paavilainen henkilökohtaisesti pitääkin jooganhenkistä puolta erittäin tärkeänä, hän korostaa, että ihan yhtä arvokas ja hyvätavoite kuin meditaation oppiminen on myös esimerkiksi selkäkivuista eroonpääseminen. Joogassa kaikenlaista toisiin vertaamista ja kilpailuhenkeäpyritään välttämään. "Jokainen tekee harjoitukset vain itseään varten", hän muistuttaa.
Itse jo parikymmentä vuotta joogannut Paavilainen aloittijoogan aikanaan parantaakseen keskittymiskykyään ja stressinsietoaan vaativassalääkärintyössään. Sittemmin hänen alkaessa itse ohjata tunteja vaikuttivatharjoitusten säännöllistymiseen myös omat selkäkivut, joihin jooga toihelpotusta.
Jooga aloitetaan usein juuri selkäongelmien takia, mutta myösuniongelmat, stressi ja raskausaika saavat monet joogasalille. Joogan erottaamonesta muusta liikuntatavasta se, että joogaharjoitteissa keskitytään siihen,mitä pystytään tekemään eikä siihen, mitä ei erinäisten vaivojen takia voidaharjoitella. Esimerkiksi kipeää kohtaa ympäröiviä alueita voidaan harjoittaajoogan avulla, jolloin kipeä kohtakin alkaa vertyä.
Aikaisemmin suurin osa joogaajista oli Paavilaisen mukaan aikuisianaisia; nykyään harrastajakunta on laajentunut ja mukana on niin nuoria kuinvanhojakin ja sekä miehiä että naisia. "Elämä monipuolistuu ja ihmisetvalitsevat itselleen sopivimman tavan elää. Toisaalta nykymaailmassa onkilpailu ja suorittaminen pinnalla, jooga tuo vastapainoa siihen."
Paavilainen on myös huomannut, että nykyään lääkärit ja muuhoitohenkilökunta ovat lisääntyvässä määrin ottaneet huomioon vaihtoehtoisiahoitomuotoja, kuten joogaa kuntoutus- ja hoitomuotona. Osittain tämä johtuusuvaitsevuuden kasvamisesta, osittain käytännön pakosta hoitoresurssien vähyydenvuoksi. "Tarvitaan koko ajan enemmän sellaista, mitä voi tehdä itse ja jooga onsiihen hyvä vaihtoehto."
Apukeino elämäävarten
Etenkin aloitteleva joogaaja tarvitsee innostuksen lisäksiaimo annoksen kärsivällisyyttä. "Se on joogan ainoa vika, että se ei olepikajuttu vaan vaatii säännöllisyyttä. Työtavan oppiminen kestää toisillapidempään, toisilla lyhempään. Yleensä menee vähintään lukukauden verran.Joogan etu on, että sitä voi harrastaa itsenäisesti, kun pääsee alkuun. Aluksikuitenkin tarvitaan ohjaajaa neuvomaan perusasiat", Paavilainen kertoo."Tavoitteena ohjaajalla on, että oppilas oppii itse tekemään, oppii kuuntelemaanitseään. Jooga on fiksu keino pitää itsestään huolta, koska se on jotain mitävoi tehdä itsenäisesti alkuun päästyään", hän lisää.
Paavilainen kertoo joogaavansa itse lähes päivittäin,ainakin työaamuina. Stressiä harjoituksista ei kuitenkaan tule ottaa, jaloma-aamuisin puheenjohtaja saattaa jättääkin joogaharjoituksen hyvällä omatunnollaväliin. "Jooga-asiassa, niin kuin kaikessa muussakin liian tiukka sääntöjennoudattaminen on pahasta. Tietty säännöllisyys on hyvä olla, mutta pitäämuistaa, että joogan tarkoitus on olla apukeino elämää varten", hän opastaa.
Joogan kokonaisvaltaisuuden ja väkivallattomuuden ideaankuuluu myös kasvisruoka, jossa mitään elävää ei ole tapettu ruoan takia.Ehdottomia sääntöjä ei kuitenkaan ole vaan jokainen toteuttaa itseään omallatyylillään. Iso osa ainakin aloittelevista joogaajista on tavallisen sekaruuansyöjiä mutta usein käy niin, että väkivallattomuuden ajatuksen sisäistäminenvie harrastajaa hiljalleen kohti kasvisruokavalion valintaa.
Yksilöllisyys on kuitenkin lähtökohta, innostuksen lajiin jasen tarjoamaan elämäntapaan täytyy lähteä sisältäpäin eikä olla ulkokohtaistaitsensä pakottamista ja suorittamista. Kukaan opettaja ei pysty oppeja päähäntakomaan, jos omaa halua ei ole. "Kun oppilas on valmis, hän löytää opettajan",Paavilainen siteeraa joogan perinteisiä oppeja.
Lisätietoja:
