Jooga on kehittynyt vihkiytymistä vaativasta itämaisesta lajista jokakodin harrastukseksi. Joogasta on sitten 1980-luvun lopun tullut osaperiamerikkalaista ruumiinkulttuuria. Vastoin yleisiä käsityksiäjoogasta pelkkänä hyväosaisten itsensä hemmotteluna, tämä laji ontunkeutunut julkisiin kulttuuritiloihin, vanhusten palvelukeskuksiin japaikallisiin kansalaisjärjestöihin. Eräiden arvioiden mukaan jopa 75 %Yhdysvaltain kuntosaleista tarjoaa nykyisin joogatunteja. Monethyvinkin urheiluhenkiset ihmiset ovat siitä kiinnostuneita.
Jooga yhdistää pelkistetyimmillään meditaation ja liikunnan. Sen avullavoidaan vähentää stressiä ja ahdistusta, mikä edistää monin tavoinmielenterveyttä ja tuottaa mielihyvää. Jooga on toisaalta myösliikuntamuoto. Onko se kunnollista liikuntaa, joka tuottaa merkittäviäsydämeen ja verisuonistoon kohdistuvia hyötyjä? Monien mielestä on.
Lempeää joogaa
Useimmiten Yhdysvalloissa opetetaan ja harjoitetaan jotakin hathajooganmuotoa. Tämä jooga käsittää erilaisten klassisten asentojen tekemistäja niiden ylläpitämistä yhdessä hengityksen hallinnan kanssa. Joogansuosio näyttää kasvavan ainakin osaksi siksi, että se onperusmuodossaan helposti muunneltavissa liikunnallisesti hyvineritasoisille ihmisille sopivaksi. Esimerkiksi iyengarjooga, jotaharjoitetaan laajalti Yhdysvalloissa, korostaa fyysistä ryhmittymistä,jossa asiantuntevat opettajat säätävät kädestä pitäen kaikenmahdollisen olkapäiden asennosta varpaiden kulmiin. Siinä käytetäänmyös laajalti hyväksi erilaisia tukia (tyynyt, korokkeet ja peitot)helpottamaan pääsyä eri asentoihin. Iyengarjooga on hellävaraisuutensaansiosta liikuntarajoitteisille, kuten vammaisille, ikääntyneille jamuuta liikuntaa harrastamattomille sopiva liikuntamuoto.
Nykyisissä ikääntyneille annetuissa liikuntasuosituksissa korostetaanlihasvoiman ja sydänterveyden lisäksi tasapainon hallinnan ja notkeudenparantamista. Joogatunnit voivat auttaa monia ihmisiä saavuttamaannäitä tavoitteita. Yhdessä tutkimuksessa selvitettiinyhdeksänviikkoisen iyengarjooga-ohjelman vaikutuksia 24 naisella, jotkaolivat 59–76-vuotiaita ja joista yksikään ei ollut aikaisemminharrastanut joogaa. Naiset tekivät yksinkertaisia, klassisiaiyengarjooga-asentoja. Ohjelman päättyessä naiset kävelivät aikaisempaanopeammin ja varmemmin minkä lisäksi myös heidän tasapainonsa janotkeutensa olivat parantuneet. Samantapaisten hellävaraistenjoogamuotojen on osoitettu hyödyttävän MS-taudista, nivelrikosta jajopa sydän- ja verisuonitaudeista tai sydämen vajaatoiminnasta kärsiviäpotilaita.
Jooga voi olla myös rasittavaa
Jooga voi myös auttaa saavuttamaan muita liikunnallisia tavoitteita.Monet jooga-asennot ovat luustoa kuormittavia, joten jooga voinotkeuden ja tasapainon parantamisen lisäksi vahvistaa myös lihaksia jaluita. Joogassa kuluu sitä paitsi energiaa. Aloittelijat kuluttavatjoogatessaan energiaa yhtä paljon kuin kävellessään, mutta edistymisenmyötä joogaharjoitukset käyvät yhä rasittavammiksi. Tutkijat ovathavainneet joogaamalla saavutettavan sen, mitä monet liikunnaltaodottavat: verenpaine laskee, sydämen syke hidastuu ja kolesteroliarvot paranevat.
Rasittavampi joogan muoto, jota kutsutaan astangajoogaksi, voi parantaamyös aerobista suorituskykyä. Se käsittää sarjan aurinkotervehdyksiksikutsuttuja asentoja, jotka tehdään peräkkäin nopeina aaltoilevinaliikkeinä (katso kuva). Vinyasa, flow ja voimajooga ovat kaikkiastangajoogaan perustuvia joogamuotoja. Columbian yliopiston tutkijatraportoivat vuonna 2007 tutkimuksestaan, jossa verrattiin yhtä tuntiaaloittelijan astangajoogaa 20 minuutin kävelyyn juoksumatolla: aluksihitaasti ja sitten yhä reippaammin. Joogaistunto vaikutti vapaehtoistenkoehenkilöiden aineenvaihduntaan keskimäärin yhtä paljon kuin hidaskävely. Joogaistunnon aurinkotervehdysosio, joka kesti noin 25minuuttia, osoittautui erinomaiseksi harjoitukseksi sydämelle javerisuonistolle. Se sai osallistujien sydämet sykkimään nopeammin (55 %maksimisykkeestä) ja kiihdytti heidän aineenvaihduntansa kohtalaisestikuormittavan kävelyn tasolle. Tutkijat lisäsivät, että vaativuudeltaankeskitasoinen tai pidemmälle edistynyt jooga saattaa kuormittaa kehoajopa enemmän.
Vuonna 2008 julkaistiin tuloksia eräästä toisesta tutkimuksesta, jossaverrattiin joogan ja aerobicin harrastajia liikkumattomiin. Verenpaineja sydämen syke olivat jooga- ja aerobic-ryhmissä suunnilleen yhtäkorkeita, mikä viittasi hyvään kuntoon. Keskimääräinen verenpaine olijoogaajilla 108/65 mmHg ja aerobiccaajilla 115/71, mutta joogaajiensydämen syke oli keskimäärin 63 lyöntiä minuutissa, kun seaerobiccaajilla oli 60 lyöntiä minuutissa.
Timothy McCall, joka on Yoga Journal -lehden lääketieteellinentoimittaja, varoittaa näkemästä joogaa pelkkänä liikuntamuotona. Hänkuitenkin myöntää, että se voi kuormittavimmillaan myös parantaasydämen ja verisuoniston kuntoa ja tuoda muitakin terveyshyötyjä. Hänenmukaansa 15 minuuttia kestävä aurinkotervehdyssarja antaa takuullahyvää aerobista harjoitusta.
Copyright © 2008 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.
Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.
Lisätietoja:Lääkärikirja: Kolesteroli – Poliklinikka.fi Lääkärikirja: MS-tauti – Poliklinikka.fi Lääkärikirja: Nivelrikko – Poliklinikka.fi Lääkärikirja: Sydämen vajaatoiminta – Poliklinikka.fi Terapiaryhmä: Sydän- ja verisuonitaudit – Poliklinikka.fi
