Elintapaohjaus 2018 -kyselyn mukaan suomalaiset haluavat asiantuntijoilta ohjeita laihduttamiseen ja liikuntaan. Erityisesti nuoret pitävät laihtumista tärkeimpänä terveystavoitteenaan.

Nuorten terveystavoitteiden kärjessä on myös henkisesti parempi olo.

Nuorten on vaikea keskustella lääkärin kanssa

Alle 35-vuotiaat kokevat, että lääkärin kanssa on vaikea keskustella laihtumisesta, liikunnasta, mielenterveydestä, stressistä ja unesta.

Nuoret aikuiset pelkäävät esimerkiksi leimaantumista mielenterveysongelmaiseksi.

”Koska kaikki yhdistetään mielenterveysongelmiin ja fyysinen puoli jätetään hoitamatta”, kyselyyn vastannut alle 35-vuotias totesi.

Nuoret voivat kokea lääkärin tuomitsevaksi ja kiireiseksi.

”Kiusallista. Tuntuu, etteivät he ota todesta tai ovat liian kiireisiä keskittyäkseen”, kyselyyn vastannut nuori mainitsi.

Alle 35-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden kokemukset eroavat merkittävästi. Lähes jokainen vanheneva ihminen tuntee, että on helppo puhua lääkärin kanssa elintavoista.

Suomalainen haluaa laihtua, vähentää ruutuaikaa ja rentoutua

Joka neljäs suomalainen haluaa laihtua tai syödä terveellisemmin. Ihmiset toivovat elämäänsä lisää liikuntaa, henkistä hyvinvointia ja parempia unia.

Näin suomalaiset määrittelevät tutkimuksessa oman terveystavoitteensa:

”Liikuntakyvyn ja mielenrauhan säilyttäminen.”

”Ruutuajan vähentäminen, lihaskunnon parantaminen, rentoutuminen.”

”Monipuolisempaa ravintoa, jotta saisin ravinnosta kaikki tarpeelliset vitamiinit ja muut elintärkeät ainesosat.”

”Painonhallinta, kolesterolin ja verensokerin pitäminen viitearvoissa.”

Elintapakyselyssä nuoret sanoivat, että uni on merkittävin omaan terveyteen vaikuttava seikka. Vanhetessa tärkeimmäksi nousee liikunta.

Lääkärin ja asiakkaan välillä kommunikaatio katkeilee

Kyselyyn vastasi 752 tavallista suomalaista ja 739 lääkäriä.

Lääkäreistä 85 prosenttia sanoi ohjanneensa asiakkaita elintapojen muutokseen. Asiakkaista 65 prosenttia koki saaneensa ohjausta.

Osa lääkäreistä pohtii, onko heidän antamillaan painonpudotus-, ravitsemus- ja uniohjeilla mitään merkitystä.

Elintapamuutoksia tekee puolet niistä ihmisistä, jotka ovat saaneet neuvoja lääkäriltä ja hoitajilta.

Miksi ohjeista otetaan onkeensa?

”Suurin syy oli oma tahto, mutta vielä työterveyshoitajan kannustus esimerkiksi tupakanpolton lopettamiseen kannusti onnistumaan”, kertoo asiakas, joka koki saaneensa hyvää ohjausta.

"Ei ole itsekuria, on väsymystä"

Ihminen muuttaa elintapojaan, jos on pakko. Kyselyyn vastannut henkilö kertoo, mikä sai hänet toimimaan:

”Kroonisen sairauden puhkeaminen. Tosiasioiden kohtaaminen ja vaihtoehtojen vähäisyys.”

Miksi ihminen ei tee muutoksia elintavoissaan, vaikka saa hyviä neuvoja ja haluaisi muuttua?

”En saa aikaiseksi. Ei ole itsekuria. On väsymystä/masennusta”, eräs kyselyyn vastanneista kiteytti.

"Omia rutiineja tuntuu vaikealta muuttaa etenkin kiire- ja stressiaikoina ."

Miehet tukeutuvat lääkäriin, naiset terapeutteihin

Suomalaiset naiset haluaisivat saada elintapaohjausta fysio- ja ravitsemusterapeuteilta. Miehet mieluiten lääkäreiltä.

”Kaipaan pidempiaikaista ohjausta ja neuvontaa painonhallinnasta. Yleensä annetaan käteen paperit, joissa on ravinto-ohjeita. Se on vähän sellaista päivää ja näkemiin meininkiä, joista juuri kukaan ei hyödy”, totesi kyselyyn vastannut.

”Välillä tuntuu että lääkärit lukevat kirjasta malleja, eivätkä osaa suhteuttaa niitä arkeen. Kaipaisin lääketieteellisesti ammattimaista mutta kuitenkin inhimillistä otetta.”

Näin elintapakysely tehtiin

Elintapaohjaus 2018 -kysely tehtiin A-lehtien ja UKK-instituutin yhteistyönä.

Kysely toteutettiin kuluttajille ja lääkäreille joulukuun 2017 ja maaliskuun 2018 välisenä aikana.

Kuluttajakysely lähetettiin A-lehtien asiakasrekisteriin, ja siihen vastasi 752 terveyden ja hyvinvoinnin medioiden lukijaa. Tulokset on painotettu vastaamaan väestön sukupuolijakaumaa.

Lääkäreille suunnattu kysely toteutettiin Terve Median Lääkäriportaalissa. Siihen vastasi 739 julkisen ja yksityisen puolen lääkäriä.

Elintapaohjaus 2018 -kysely on osa A-lehtien ja UKK-instituutin yhteistyötä vaikuttavan elintapaohjauksen puolesta. Kysely on osa VESOTE-hanketta, jossa vahvistetaan elintapaohjauksen puheeksi ottamista sosiaali- ja terveyssektorilla sekä vähennetään eriarvoisuutta.

Hankkeen tavoitteena on, että suomalaiset liikkuisivat enemmän, istuisivat vähemmän, söisivät monipuolisemmin ja terveellisemmin sekä nukkuisivat paremmin ilman lääkkeitä .

– Kuluttajat haluavat ammattilaisilta käytännön vinkkejä ja ohjeita elintapojensa muuttamisen tueksi. Me haluamme olla mukana rakentamassa niitä yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten, yhteisöjen ja kuluttajaa lähellä olevien terveysmedioiden kanssa, UKK-instituutin koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila kertoo.