Tutkimuksessa analysoitiin 36 eri tutkimusta vuosilta 1975–2010. Näissä tutkimuksissa oli mukana lähes 1400 aikuista ja 8600 lasta 18 eri maasta. Lasten iät vaihtelivat 9–18 -vuotiaaseen, kun taas aikuiset olivat 18–89 -vuotiaita.
Kaikissa tutkimuksissa arvioitiin osallistujilta seitsemän eri luonteenpiirrettä, joiden avulla selvitettiin, miten vanhemmat olivat vaikuttaneet osallistujien lapsuuteen. Nämä luonteenpiirteet olivat aggressio, itsenäisyys, positiivinen itsetunto, positiivinen minäkuva, emotionaalinen reagoivuus, emotionaalinen tasapaino sekä positiivinen maailmankatsomus.
Nämä piirteet määriteltiin erilaisten kyselyiden avulla. Osallistujilta kysyttiin, millä tasolla vanhemmat olivat joko hyväksyneet tai torjuneet heidät lapsuuden aikana. Lisäksi heiltä tiedusteltiin asioita omasta persoonallisuudesta sekä taipumuksista.
Tutkijoiden mukaan arvioitujen luonteenpiirteiden ja vanhempien antaman hyväksynnän ja huolehtimisen välillä on vahva yhteys.
– Lapsille on hyvin tärkeää tietää, että vanhemmat ovat hyväksyneet heidät, tutkijat sanovat.
Isän merkitys korostui
Tutkijoiden mukaan isillä voi olla suurempi vaikutus lapsen persoonallisuuteen, koska lapset ja murrosikäiset kiinnittävät enemmän huomiota siihen vanhempaan, jolla vaikuttaa olevan perheessä enemmän vaikutusvaltaa.
Jos isä nähdään vaikutusvaltaisempana hahmona, hänellä on suurempi vaikutus lapseen – vaikka hän viettäisi lapsen kanssa vähemmän aikaa. Tämä johtuu siitä, että hänen kommenteillaan ja teoillaan on lapselle enemmän merkitystä.
Tutkijat eivät löytäneet eroa siinä, mitä isä merkitsee tytöille tai pojille.
Tutkijoiden mukaan yhteiskunta painottaa liikaa äitien vaikutusta lapseen ja usein syyllistää heitä lapsen hankalasta persoonallisuudesta tai käytöksestä.
– Yhteiskunnan on tunnistettava myös isien merkitys lapsen elämässä ja pidettävä heitä tasa-arvoisena äitien kanssa, tutkijat toteavat.
Lue myös:Isä on lempeä auktoriteettiMikä on isän rooli lapsen kasvatuksessa?Miehestä isäksiMillainen on suomalainen isä?Äiti ja isä – älkää riidelkö, vaan kommunikoikaa rakentavasti
