Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että tietyn geenimuodon kantajilla lapsuudessa koettu pahoinpitely lisää riskiä aikuisiän impulsiiviseen ja väkivaltaiseen humalakäyttäytymiseen. Suomalaistutkijat ovat jo aikaisemmin osoittaneet, että pitkäaikainen rankka alkoholinkäyttö lisää korkea-aktiivista MAOA-geenimuotoa kantavilla riskiä toistuvaan impulsiiviseen väkivaltakäyttäytymiseen humalassa.
Äskettäin julkaistu uusi tutkimus osoittaa, että tämän geenimuodon kantajilla myös lapsuuden aikainen pahoinpitely nostaa aikuisiässä impulsiivisen humalaväkivallan riskiä, vaikka kuvaan ei kuuluisikaan rankkaa pitkäaikaista alkoholinkäyttöä.
“Näyttää siltä, että MAOA-geenin korkea-aktiivinen muoto (MAOA-H) tekee kantajistaan haavoittuvampia lapsuuden pahoinpitelylle kuin saman geenin matala-aktiivinen muoto, ja samoin he ovat alttiimpia alkoholin negatiivisille vaikutuksille. On mahdollista, että MAOA-geenin toiminnalla on vaikutusta ihmisen stressinsietokykyyn”, sanoo oikeuspsykiatrian professori Matti Virkkunen Helsingin yliopistosta.
Sekä lapsuudenaikaisen pahoinpitelyn että pitkään jatkuneen rankan juomisen yhteys väkivaltaiseen humalakäyttäytymiseen saattaa välittyä impulsiivisuustaipumuksen kautta. “Kenties nämä tekijät ohjaavat MAOA-H-kantajien persoonallisuuden kehittymistä impulsiiviseen suuntaan, ja erityisen vahva taipumus impulsiiviseen käyttäytymiseen voi tietyissä tilanteissa johtaa myös hetken mielijohteesta tapahtuviin väkivaltaisiin tekoihin”, Virkkunen arvioi.
Hän korostaa, että kysymys on geenin ja ympäristötekijöiden altistavasta yhteisvaikutuksesta, ja lopullisena laukaisevana tekijänä on alkoholi. Nämä tutkimustulokset voivat osaltaan selittää sitä, miksi jotkut yksilöt toistuvasti humalassa ollessaan joutuvat silmittömän raivon valtaan ja tekevät hyvinkin väkivaltaisia tekoja, vaikka eivät normaalisti ole väkivaltaisia – aikaisemmin puhuttiin niin sanotusta ‘patologisesta humalatilasta’.
“On kuitenkin muistettava, ettei näitä tutkimustuloksia voi suoraan yleistää muihin väestöryhmiin, koska tutkimuksessa on ollut mukana hyvin valikoitunut ryhmä”, Virkkunen huomauttaa. MAOA-geeni (monoamiinioksidaasi A) tuottaa entsyymiä, joka hajottaa aivojen välittäjäaineita, serotoniinia, noradrenaliinia ja dopamiinia.
Kysymyksessä on niin sanottu funktionaalinen polymorfinen geeni, jolla on useita erilaisia muotoja. Impulsiivinen ja väkivaltainen humalakäyttäytymisen on osoitettu liittyvän geenin korkea-aktiiviseen muotoon, jota kantaa yli puolet länsimaalaisista miehistä. Nämä tutkimukset tuottavat uutta käyttäytymisbiologista tietoa.
On myös mahdollista, että MAOA-genotyypin määrityksestä yhdistettynä vaikeiden persoonallisuushäiriöiden diagnosointiin, lapsuuden ympäristön arviointiin ja alkoholinkulutuksen kartoitukseen on tulevaisuudessa hyötyä, kun arvioidaan väkivaltarikollisten vaarallisuutta ja rikosten uusimisriskiä.
Alcoholism: Clinical and Experimental Research -lehden online-versiossa maaliskuussa 2010 julkaistu tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston ja HYKS:n sekä Yhdysvaltain Alkoholitutkimuskeskuksen yhteistyönä. Tutkimukseen osallistui 174 suomalaista miestä, jotka olivat syyllistyneet toistuviin humalatilassa tehtyihin väkivaltarikoksiin ja joille oli tehty oikeuspsykiatrinen mielentilatutkimus.
