Ennen vaihdevuosia moni nainen hymyilee puheelle kuumista aalloista, mutta harva selviää vaihdevuosista ilman vaivoja. Munasarjojen toiminnan loppuminen ja estrogeenin väheneminen tuovat oireita jopa 90 prosentille naisista.
Kun estrogeeniä erittyy niin vähän, että kohdun limakalvo ei kasva, kuukautiset loppuvat eli tapahtuu menopaussi. Useimmat naiset ovat vuotojen loppuessa 45–55 vuoden ikäisiä, ja keskimäärin kuukautiset ovat ohi 51-vuotiaana. Perimä vaikuttaa menopaussin ajankohtaan, kuten myös vaihdevuosioireiluun.
Tupakointi myrkyttää munasarjoja ja voi varhentaa vaihdevuosia jopa neljällä vuodella. Kuumat aallot saattavat myös kiusata tupakoijaa enemmän kuin savuttomia. Yli nelikymppisenä myös rankka laihdutus voi aikaistaa menopaussia. Uudessa tutkimuksessa oireilu kesti keskimäärin reilut viisi vuotta. Joka viides voi kuitenkin oireilla jopa yli 15 vuotta.
Hormonia harkiten
Hormonikorvaushoito on selvästi tehokkain vaihdevuosihoito. Se vahvistaa myös luustoa. Estrogeeni kasvattaa kohdun limakalvoa. Siksi naiset, joilla on yhä kohtu, tarvitsevat hoitoon myös keltarauhashormonia. Hoitoratkaisussa hyödyt ja haitat punnitaan tarkkaan.
Hormonien mahdolliset haitat mietityttävät monia, etenkin kun 2000-luvun alussa hoito näytti parissa tutkimuksessa lisäävän hieman sydän- ja verisuonitauti- sekä rintasyöpäriskiä. Moni lopetti hoidon, vaikka asiantuntijat rauhoittelivat kohua.
Kohututkimusten sydän- ja verisuonihaitat selittyvät dosentti Tomi Mikkolan mukaan tavallista vanhemmilla tutkimuspotilailla, joilla menopaussi oli jo kaukana takana. Valtimonkovettumataudissa estrogeeni lisää kovettumapesäkkeen repeämien ja veritukoksen vaaraa etenkin yli 60-vuotiailla.
Terveellä 50–59-vuotiaalla naisella hormonikorvaus voi nykytiedon mukaan suojata sydäntä, sillä estrogeeni parantaa terveen verisuonen joustavuutta. Myös tulehdukseen sekä veritukoksien syntyyn vaikuttavat tekijät niukentuvat. Tutkimuksia todellisista sydäntautivaikutuksista odotellaan kuitenkin vielä.
Ihon kautta vai sisäisesti?
WHI:ssä tutkituilla naisilla oli myös tavallista vähemmän hikoiluoireita, millä saattaa Mikkolan mukaan olla merkitystä. Uudessa tutkimuksessa suun kautta otettu estrogeenikorvaus vaikutti verisuoniin eri tavoin niillä naisilla, jotka saivat hoitoa hikoiluoireisiin pian kuukautisten lopun jälkeen, kuin niillä, jotka eivät hikoilleet. Hoito oli epäsuotuisaa vain, jos hikoiluoireita ei ollut.
Pillerikorvaushoito laskee pahaa LDL-kolesterolia ja lisää hyvää HDL-kolesterolia. Triglyseridirasvoja se kuitenkin lisää, mitä hoito ihon kautta ei tee. Tutkimusten mukaan hoito ihon kautta on myös laskimotukosriskissä parempi vaihtoehto kuin pilleri. Hormonikorvaushoito lisää laskimotukosten vaaran jopa nelinkertaiseksi. Myös aivohalvausvaara nousee jonkin verran, mutta 50–59-vuotiailla halvauksia ilmaantuu vähän.
Korkeasta verenpaineesta kärsivällä naisella drospirenoni-keltarauhashormonia sisältävä korvaushoito laskee paineita hiukan.
Tartu riskeihin
Tomi Mikkola suosittaa kaikille vaihdevuosi-ikäisille naisille sairauksien riskitekijöiden kartoitusta.
– Riskien selvitys ja niihin puuttuminen elintapoja muuttamalla estää tässä iässä monta myöhempää sairastumista. Haittaavissa vaihdevuosioireissa riskitekijät pitää hoitaa kuntoon ennen hormonikorvauksen alkua.
Hormonihoitoa suositellaan käytettäväksi hoitoa vaativissa oireissa mahdollisimman pienellä annoksella mahdollisimman lyhyen ajan. Jatkoa arvioidaan vuosittaisilla gynekologikäynneillä.
Kuivuus vaivaa
Estogeenikato kuivattaa myös limakalvoja. Lisäksi alapään alueen verenkierto heikkenee ja kudosten kimmoisuus vähenee. Kun bakteeristokin muuttuu, emättimen ja virtsateiden hauraat limakalvot ovat alttiita tulehduksille. Oireina voi olla myös kirvelyä ja yhdyntäkipua, jotka alkavat tavallisesti muutama vuosi kuukautisten lopun jälkeen.
Hoito onnistuu emättimeen laitettavalla estrogeenilla, joka ei juuri imeydy muualle kehoon. Hoito ei siis vaikuta muihin vaihdevuosioireisiin. Hormonikorvaushoidon haittojakaan ei ole.Lähteet artikkeleja lehdistä Menopause ja Obstetrics & Gynecology
