Terve.fi

Hedelmättömyyden ja sen hoidon psyykkiset vaikutukset

Hedelmättömyyden ja sen hoidon psyykkiset vaikutukset
Lääketieteelliset interventiot saattavat pahentaa ahdistuneisuutta, masennusta ja stressiä.
Julkaistu: 9.9.2009
Eräs kalifornialaisnainen synnytti äskettäin kahdeksikot. Tapausta käsiteltiin tiedotusvälineissä runsaasti, ja se herätti paljon julkista keskustelua hedelmättömyyden hoidoista. Tutkijat kuitenkin kutsuisivat tapausta monella tavoin ulkopuoliseksi eli jotenkin epätyypilliseksi tapaukseksi, jollaisena se valottaa varsin niukasti niitä paljon yleisempiä mutta yleensä yksityisiä psyykkisiä haasteita, joita noin 1,3 miljoonaa hedelmättömyyden hoitoa tai neuvontaa saavaa potilasta kohtaa joka vuosi Yhdysvalloissa.
Noin 5 % kehittyneissä maista asuvista pareista kärsii primaarisesta hedelmättömyydestä (kyvyttömyydestä saada omia lapsia) tai sekundaarisesta hedelmättömyydestä (kyvyttömyydestä tulla raskaaksi tai ylläpitää raskautta synnytykseen asti synnytettyään jo yhden tai useamman vauvan). Asiantuntijat ajattelivat aikanaan, että vain noin puolet kaikista hedelmättömyystapauksista johtui ruumiillisista syistä ja muut tapaukset jäivät selittämättä tai johtuivat naisen psykosomaattisista ongelmista. Tutkimuksissa on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että hedelmättömyys voidaan useimmissa tapauksissa selittää miehen tai naisen fysiologialla. Noin joka kolmannessa tapauksessa kyse on naisen fysiologisesta ongelmasta, joka kolmannessa tapauksessa miehen fysiologisesta ongelmasta ja noin joka kymmenennessä tapauksessa vikaa on molempien fysiologiassa. Lopuissa 10–20 %:ssa tapauksista (arviot vaihtelevat) lapsettomuuden syy jää selvittämättä.
Koska lapsettomuus johtuu valtaosaltaan fysiologisista syistä, sen seurauksena kehittynyt sydänsuru jota lapsettomuuden hoitojen vaatima ruumiillinen ja henkinen kurinalaisuus usein pahentavat, voi olla psyykkisesti tavattoman kuormittavaa. Eräässä tutkimuksessa, johon osallistui 200 toistuvasti hedelmällisyysklinikalla hoitoja saanutta paria, havaittiin, että puolet naisista ja 15 % miehistä kertoi lapsettomuuden olleen heidän elämänsä tuskallisin kokemus. Toisessa tutkimuksessa, johon osallistui 488 yhdysvaltalaisnaista, jotka vastasivat standardikyselyyn ennen osallistumistaan stressinhallintaohjelmaan, päädyttiin siihen, että lapsettomuudesta kärsineet naiset tunsivat itsensä yhtä ahdistuneiksi ja masentuneiksi kuin potilaat, joilla on diagnosoitu syöpä, kohonnut verenpaine tai jotka ovat toipumassa sydäninfarktista.
Miesten reagoinnista lapsettomuuteen on tehty vähemmän tutkimusta, mutta he näyttäisivät kokevan naisia vähemmän henkistä kärsimystä. Eräässä tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että miesten reaktiot voivat riippua siitä, johtuuko parin lapsettomuus miehestä vai hänen kumppanistaan. Kun ongelma on todettu miesten vaimolla tai avopuolisolla, he eivät koe yhtä suurta kärsimystä kuin naiset. Kun miehet saavat tietää lapsettomuuden johtuvan heistä itsestään, he kuitenkin kärsivät itsetunnon romahtamisesta, leimautumisen pelosta ja masennuksesta yhtä paljon kuin hedelmättömät naiset.
  • Vielä melko hiljattain lapsettomuuden ruumiillisten syiden korostaminen jätti sen psyykkiset vaikutukset usein varjoonsa.
  • Lääkityksen haittavaikutukset, taloudelliset huolet ja epävarmuus lopputuloksesta lisäävät lapsettomuuteen liittyvää stressiä.
  • Lisätietoa ja lähteitä lapsettomuuteen liittyvän stressin hallinnasta: www.health.harvard.edu/mentalextra

Lapsettomuus ja sen hoito stressaavat

Ihmiset, jotka saavat tietää olevansa hedelmättömiä, kokevat usein normaaleja, mutta tuskallisia emootioita, jotka ovat yleisiä merkittävän menetyksen kokeneilla ihmisillä. Tässä tapauksessa kyse on lisääntymiskyvyn menetyksestä. Tyypillisiä reaktioita ovat mm. shokki, suru, masentuneisuus, viha ja turhautuminen sekä itsetunnon, itseluottamuksen ja omaa kohtaloaan koskevan hallinnan menettämisen tunne.
Ihmissuhteetkin voivat kärsiä – ei vain suhde omaan kumppaniin, vaan myös suhteet ystäviin ja sukulaisiin, jotka saattavat tahattomasti lisätä tuskaa tarjoamalla hyvää tarkoittavia mielipiteitä ja neuvoja. Lapsettomuuden kanssa kamppailevat parit saattavat vältellä sosiaalista kanssakäymistä lasta odottavien ystäviensä ja tuntemiensa lapsiperheiden kanssa. He saattavat kärsiä ahdistusperäisestä seksuaalisesta häiriöstä ja muistakin aviollisista ongelmista.
Erilaisia hedelmättömyyden hoitoja tunnetaan noin 40. Potilaista noin 85–90 %:a hoidetaan perinteisillä menetelmillä, joihin kuuluvat mm. yhdynnän ajoitukseen liittyvä neuvonta, ovulaatiota edistävä ja keskenmenoja ehkäisevä lääkehoito sekä lisääntymiselimiä korjaava kirurgia. Vain noin 3 % potilaista käyttää pitkälle kehittyneitä lääketieteellisesti avustettuja lisääntymismenetelmiä (ART), kuten koeputkihedelmöitystä (IVF). Lääketieteelliset interventiot tarjoavat kaivattua apua tai toivoa, mutta tutkimuksissa on saatu viitteitä siitäkin, että ne samalla lisäävät stressiä, ahdistuneisuutta ja surua, jota jo pelkkä lapsettomuus pareille aiheuttaa.

Lääkkeiden haittavaikutukset

Lapsettomuuden hoidossa käytettävät lääkkeet ja hormonit saattavat aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä haittavaikutuksia. Esimerkiksi synteettistä estrogeeniä, klomifeenisitraattia, määrätään usein, koska se parantaa ovulaatiota ja lisää siittiöiden tuotantoa. Se saattaa kuitenkin aiheuttaa naisille ahdistuneisuutta, unen katkonaisuutta, mielialan heilahtelua ja ärtyisyyttä. (Näitä haittavaikutuksia ei ole dokumentoitu miehillä.) Eräät muut hedelmällisyyttä parantavat lääkkeet voivat aiheuttaa masennusta, maniaa, ärtyisyyttä ja ajattelun häiriöitä. Potilaiden ja lääkäreiden voi olla vaikea arvioida, mitkä reaktioista ovat psyykkisiä ja mitkä ovat lääkkeiden haittavaikutuksia. Syiden tunnistaminen on kuitenkin seuraavien askelten kannalta tärkeää.

Taloudelliset huolet

Vain viidessätoista Yhdysvaltain osavaltiossa sairausvakuutus kattaa lapsettomuuden hoidot ja niissäkin korvausten kattavuus vaihtelee. Lapsettomuuden hoito tulee huomattavan kalliiksi. Keskimääräisen koeputkihedelmöityshoitosarjan kustannukset käytettäessä tuoreita alkioita ovat noin 8 150 dollaria, minkä lisäksi hedelmällisyyttä parantavat lääkkeet maksavat 3 000–5 000 dollaria yhtä hoitosarjaa kohti. Jos potilaiden sairausvakuutus ei kata hoitoja tai heillä ei ole siihen varaa, hoidotta jääminen saattaa pahentaa heidän avuttomuuden ja toivottomuuden tunteitaan. Nekin potilaat, joilla on kattava vakuutus, saattavat huomata omavastuiden ja vakuutusturvan aukkojen merkitsevän sitä, että he joutuvat maksamaan huomattavan osan kustannuksista itse.

Vaihtoehdot ja hoitotulokset

Kaiken kaikkiaan lapsettomuuden hoitojen ansiosta noin puolet potilasta saa oman lapsen (tai useita), mutta onnistumisen todennäköisyys pienenee ikävuosien karttuessa. Potilaat, jotka saavat tietää tulevasta vanhemmuudestaan, saattavat olla haltioissaan, mutta heidän on myös opittava omaksumaan uusia rooleja ja kestämään paineita sekä odotusaikana että lapsen syntymän jälkeen. Usean keskenmenon kokeneet naiset tuntevat todennäköisesti ahdistusta siitä, kestääkö heidän raskautensa synnytykseen asti. Vanhemmat pariskunnat voivat keskustella siitä, haluavatko he lapsivesipunktion kaltaisia testejä tehtäväksi ennen synnytystä.
Lapsettomuuden hoidon epäonnistuminen saattaa toisaalta laukaista uuden suremisen ja tuskan kierteen. Lapsettomuuden tuska voi olla erityisen tuhoisaa Yhdysvaltojen tapaisissa kehittyneissä länsimaissa, koska etenkin Yhdysvalloissa on suorastaan oletusarvona, että kovasti työtä tekevät ja sinnikkäästi yrittävät ihmiset pääsevät tavoitteisiinsa.
Toisaalta on myös vaikea tietää, milloin lapsettomuuden hoidot kannattaisi lopettaa. Monesti parin toinen osapuoli haluaisi lopettaa hoidot ennen toista, mikä saattaa kuormittaa parisuhdetta. Useimpien potilaiden täytyy siirtyä vähitellen ja vaikeuksien kautta oman lapsen haluamisesta sen hyväksymiseen, että parin on haettava adoptiota tai selvittävä eteenpäin lapsettomana.

Muut mielenterveydelliset haasteet

Tapauskertomukset ja itseraportointiin perustuvat tutkimukset viittaavat siihen, että lapsettomuudesta kärsivät potilaat ovat muita ahdistuneempia. Täsmällisemmissä tutkimuksissa on kuitenkin päädytty siihen, että potilaat eivät useimmiten olekaan sen ahdistuneempia tai masentuneempia kuin normaaliväestö eivätkä kärsi enempää muistakaan mielenterveyden häiriöistä. Potilaat saattavat tilapäisesti kärsiä vakavista mielenterveyden häiriöistä tasapainoillessaan lapsettomuuden hoidoille ominaisella emotionaalisella ja ruumiillisella vuoristoradalla.
Esimerkiksi eräässä taiwanilaistutkimuksessa tutkittiin 112 keinohedelmöityshoitoon hakeutunutta naista käyttämällä täsmällistä työkalua – psykiatrin tekemää strukturoitua diagnostista haastattelua. Naiset arvioivat myös itse oman tilanteensa itsearviointiasteikolla. Naiset olivat ahdistuneempia ja masentuneempia kuin muissa väestöryhmissä on havaittu. Tutkijat diagnosoivat tutkimusjoukossa 23 %:lla ahdistuneisuuden, kun erillisen tutkimuksen perusteella terveydenhuoltoon hakeutuneista potilaista 11 % kärsi ahdistuneisuudesta. Lapsettomuuden hoitoon hakeutuneista naisista 17 % kärsi vakavasta masennuksesta, muista potilaista vain 6 %.
Lapsettomuuden hoidot voivat myös vaikeuttaa muita psykiatrisia häiriöitä. Esimerkiksi aikaisemmin masennuksesta kärsineet hedelmättömät naiset sairastuvat muita lapsettomuushoitoja saavia naisia herkemmin hoitojen aikana masennukseen.

Hoidoista voi olla apua

Monet potilaat löytävät itse keinoja selviytyä lapsettomuutensa kanssa. Useat potilaat hakevat tukea ystäviltään, sukulaisiltaan ja monista lapsettomuudesta kärsivien parien tukiryhmistä, joiden joukossa on sekä perinteisiä että verkossa toimivia yhteisöjä. Muut tarvitsevat kuitenkin lisäapua.

Ohjaus ja neuvonta

Monet potilaat saavat lähetteen lyhytterapiaan, etenkin parantaakseen coping-strategioitaan tai saadakseen apua päätöksenteon tueksi, koska he joutuvat tekemään hoidon aikana paljon erilaisia päätöksiä. Potilaille, joilla ilmenee pitkäaikaisia mielialan tai unirytmin muutoksia tai joilla on parisuhdeongelmia, pitäisi tehdä perusteellisempi psykiatrinen arviointi, koska nämä voivat kieliä ahdistuneisuudesta tai masennuksesta.
Ihannetapauksessa ohjauksen ja neuvonnan pitäisi alkaa jo ennen kuin potilaat aloittavat lapsettomuuden hoidon. Eräissä tutkimuksissa, tosin ei kaikissa, on saatu viitteitä siitä, että psykologisiin tekijöihin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen ja stressiin puuttuminen saattaa parantaa mahdollisuuksia saada lapsi. Lapsettomuudesta kärsivien potilaiden kanssa työskentelevät lääkärit voivat antaa tietoa siitä, miten potilaat voisivat hallita väsymystään, vähentää stressiä ja ahdistuneisuutta sekä parantaa kommunikaatiotaan muiden ihmisten kanssa.

Psykoterapia

Monentyyppiset psykoterapiat voivat toimia. Esimerkiksi tutkimuksissa on päädytty siihen, että interpersonaalinen terapia (joka keskittyy parantamaan ihmissuhteita ja ratkaisemaan konflikteja) sekä kognitiivinen käyttäytymisterapia (jossa tunnistetaan ja pyritään muuttamaan epäterveitä ajatus- ja käyttäytymismalleja) voivat lievittää lapsettomuudesta kärsivien potilaiden lievää tai keskivaikeaa masennusta. Tutkijat ovat osoittaneet, että psykoterapialla voidaan lievittää ahdistuneisuutta ja masennusta, joko yksilö-, pari- tai ryhmäterapiana.

Rentoutustekniikat

Koska hedelmättömyys ja sen hoito aiheuttavat usein huomattavaa stressiä, asiantuntijat suosittelevat erilaisia rentoutustekniikoita. Esimerkiksi mindfulness-meditaatio, syvähengitys, mielikuvaharjoitukset ja jooga parantavat stressinhallintaa. (Verkkosivuillamme enemmän stressinhallinnasta ja muutakin tietoa sekä työkaluja: www.health.harvard.edu/stress.)

Lääkkeet

Masennus- ja ahdistuslääkkeet ovat käyttökelpoisia, kun oireet ovat keskivaikeita tai vaikeita. Psyykenlääkkeitä käyttävien naisten pitäisi kuitenkin aina ottaa mahdolliset sikiöön kohdistuvat riskit huomioon. Jotkut lapsettomuuden hoidossa käytettävät lääkkeet hankaloittavat hoitoa myös siksi, että niillä voi olla yhteisvaikutuksia psyykenlääkkeiden kanssa. Esimerkiksi ovulaation säätelyyn käytettävät ehkäisyvalmisteet voivat alentaa tiettyjen bentsodiatsepiinien, kuten loratsepaamin veripitoisuuksia, mutta kohottaa muiden lääkkeiden, kuten alpratsolaamin ja imipramiinin pitoisuuksia. Potilaiden ja lääkäreiden tulisikin punnita kaikkia näitä tekijöitä tehdessään lääkitystä koskevia päätöksiä.

Vaikea ratkaisu

Lapsettomuuden tuomat haasteet voivat olla musertavia, mutta useimmat potilaat päätyvät kuitenkin jonkinlaiseen ratkaisuun. He saavat omia biologisia lapsia, adoptoivat lapsia tai päättävät elää elämänsä lapsettomina. Tämä päätös on useimmiten vaikea ja potilaat saattavat tuntea lapsettomuuden muuttaneen heitä ainiaaksi.
Lähteet:
Burns LH. “Psychiatric Aspects of Infertility and Infertility Treatments,” Psychiatric Clinics of North America (Dec. 2007): Vol. 30, No. 4, pp. 689–716.
Cousineau TM, et al. “Psychological Impact of Infertility,” Best Practice & Research: Clinical Obstetrics and Gynaecology (April 2007): Vol. 21, No. 2, pp. 293–308.
The Practice Committee of the American Society for Reproductive Medicine. “Child-Rearing Ability and the Provision of Fertility Services,” Fertility and Sterility (Sept. 2004): Vol. 82, Suppl. 1, pp. S208–11.
 
Lääkärikirja: Ahdistuneisuushäiriö
Lääkärikirja: Masennus
Lääkärikirja: Sydäninfarkti
Kommentoi »