Hampaan juurihoito voi pelottaa. Tulos on kuitenkin usein hyvä, kun hoito tehdään huolellisesti ja suositusten mukaan. Lue mitä suomalaisessa Käypä hoito -suosituksessa sanotaan.
Hampaan juurihoidosta on julkaistu ensimmäistä kertaa Käypä hoito -suositus. Hoitosuosituksessa halutaan kiinnittää huomiota hammasytimen ja hammasjuuren kärkeä ympäröivän alueen diagnostiikkaan ja hoitopäätökseen.
Suositusryhmän puheenjohtaja professori Leo Tjäderhanen mukaan yksi hoitosuosituksen tavoitteista on korostaa sitä, että juurihoito kannattaa tehdä kerralla hyvin ja riittävän ajan kanssa.
Hampaan juuren tulehdusta esiintyy useammin juurihoidetuissa kuin juurihoitamattomissa hampaissa. Noin puolessa juurihoidetuista hampaista löytyy merkkejä tulehduksesta. Tjäderhanen mukaan yleisin löydös tällaisissa tapauksissa on vajaa juuritäyte, joka voi tarkoittaa puutteellista juurikanavan puhdistusta.
– Juuritäyte sinänsä ei tautia paranna, mutta jos juurikanavan puhdistus ei ole ulottunut juuren kärkeen saakka, siellä voi olla jäännösinfektio, joka pitää tulehdusta yllä, Tjäderhane sanoo.
Käypä hoito -suosituksen mukaan hammasytimen tilaa on vaikea arvioida päältäpäin, joten arvioinnissa turvataan potilaan kertomiin esitietoihin ja kliiniseen tutkimukseen. Juurihoidon ensisijaisena tavoitteena on poistaa infektio ja estää sen uusiutuminen juurikanavissa.
Noin 25 prosenttia suomalaisista aikuisista tarvitsee juurihoitoa. Lisäksi kahdella kolmasosalla hampaallisista suomalaisista on ainakin yksi juurihoidettu hammas.
Onnistunut juurihoito
Ensi kertaa juurihoidetun hampaan ennuste täydelliseen paranemiseen on 73–90 prosenttia. Pitkäaikaisennuste on yhtä hyvä kuin yksittäisten implanttien.
Suosituksessa korostetaan, että ensisijaisesti tulisi arvioida, voidaanko hammasta säilyttää juurihoidon avulla. Hoitopäätökseen vaikuttavat hoidettavan hampaan ennuste, potilaan yleisterveys sekä purentaelimistön kokonaiskunto.
Tärkeimmät hoidon onnistumiseen vaikuttavat tekijät ovat juurihoidon laatu ja hampaan restaurointi juurihoidon jälkeen. Sen sijaan hammaslääkärin koulutuksen tasolla ei katsota olevan vaikutusta juurihoidettavan hampaan ennusteeseen.
Kofferdamin käyttö kannattaa
Suosituksessa muistutetaan, että potilasturvallisen juurihoidon perustana on käyttää kofferdamia eli suojakumia, jolla juurihoidettava hammas eristetään muusta suuontelosta. Näin hoidossa käytettävät kemikaalit tai juurikanavaneulat eivät pääse tippumaan esimerkiksi potilaan nieluun. Samalla se pitää toimenpidealueen puhtaana syljestä. Kofferdamin käytön arvioidaan parantavan juurihoidon ennustetta.
Juurihoidon katsotaan onnistuneen silloin, kun hammas on oireeton ja purennallisesti toimiva, eikä sen alueella ole infektioita.
- Lue myös: Harjaatko hampaasi oikein?
Hoidon kesto ja seuranta
Suosituksen mukaan paranemisennusteen kannalta ei ole merkitystä, tehdäänkö juurihoito yhdellä vai useammalla hoitokerralla. Silti useimmissa tapauksissa hoito voidaan suorittaa loppuun yhdellä käyntikerralla. Jos kolmannenkaan hoitokerran jälkeen ei saada tuloksia, täytyy tarkastaa diagnoosia, jo suoritettua hoitoa tai miettiä uudelleen hoitosuunnitelmaa.
Eurooppalaisen hoitosuosituksen mukaan juurihoidetun hampaan paranemista tulee seurata säännöllisesti. Ensimmäinen seurantakäynti tulisi olla viimeistään vuoden kuluttua juurihoidosta. Seurantaa voidaan jatkaa neljän vuoden ajan, joissain tapauksissa pidempään.
Hoitamaton karies johtaa juurihoitoon
Hampaiden reikiintyminen on yleisin juurihoitoon johtava syy. Reikiintymisen vuoksi hammasytimeen päässeet mikrobit voivat aiheuttaa tulehduksen tai hammasytimen kuoleman. Tehokkaalla karieksen hallinnalla voidaan ehkäistä juurihoidon tarvetta.
Muita suosituksessa mainittuja juurihoitoon johtavia tekijöitä ovat esimerkiksi hiushalkeamien, trauman, kuluman tai saumavuodon aiheuttamat hammasydinvauriot.
- Lue lisää: Karies: oireet, diagnoosi ja hoito
Hammasytimen tulehdus
- Hammaskipu on spontaania, jatkuvaa ja kovaa.
- Kipu vaivaa erityisesti öisin.
- Hammaskipu reagoi kylmään tai kuumaan ruokaan, asentomuutoksiin tai pureskeluun.
- Kipu on terävää tai tykyttävää.
- Kipu on vaikeasti paikannettavissa ja se voi säteillä esim. leukaan, niskaan, korvaan tai ohimon alueelle.
Juurihoito lyhyesti
- Röntgenkuva kertoo tulehduksen laajuuden.
- Juurihoidon työskentelypituus määritetään apeksimittarin tai tarvittaessa neularöntgenkuvan avulla.
- Tuhoutunut hammaskudos tai rikkinäiset paikat voidaan joutua poistamaan.
- Juurikanavat puhdistetaan mikrobeista ja ydinkudoksesta juurikanavaneulojen avulla.
- Juurikanavien desinfioinnin jälkeen oikea täyttöpituus varmistetaan päänasta-röntgenkuvan avulla.
- Kuivatut juurikanavat täytetään guttaperkasta ja tiivistysaineesta tehdyllä juuritäyttömateriaalilla.
- Juuritäyte estää mikrobien pääsyn juurikanaviin, täytteen tulee olla tiivis.
- Jos juurihoitoa ei tehdä loppuun yhdellä hoitokerralla, juurikanavat täytetään lääkeaineella ja hampaan päälle laitetaan väliaikainen paikka.
- Lopuksi otetaan täyttöröntgenkuva, jolla tarkistetaan täytön sujuneen oikein.
- Juurihoidettu hammas restauroidaan eli hammaskudos paikataan.
Lähteet
Leo Tjäderhanen sähköpostihaastattelu 6.–7.6.
Lue myös:
