Akuutti haimatulehdus eli pankreatiitti (pancreas = haima) voi olla erittäin vakava sairaus. Vaikeaa, haimakuoliota aiheuttavaa haimatulehdusta sairastavista noin 20 % menehtyy. Suurin osa haimatulehduksista on kuitenkin lieviä ja kokonaiskuolleisuus on 1-2 %.
Tauti on yleinen, Suomessa haimatulehdukseen sairastuu yli 3 000 ihmistä vuodessa.
Haimatulehdus ei ole bakteeri-infektio vaan kysymyksessä on haimaentsyymien aiheuttama tulehdusreaktio. Tarkkoja syntymekanismeja ei tunneta, mutta tärkeimpänä syynä pidetään ruuansulatuksessa tarvittavien haimaentsyymien aktivoitumista ennenaikaisesti jo haimassa.
Alkoholi suurin syyllinen
Runsas alkoholin käyttö on yhteydessä haimatulehduksen syntyyn. 1990-luvun lamaan liittyneen väestön alkoholinkulutuksen laskun myötä myös haimatulehdusten esiintyvyys väheni tilapäisesti.
Suomessa 70 % haimatulehduksista johtuu alkoholin käytöstä. 20 %:lla syynä on sappikivitauti. Lisäksi on useita muita harvinaisempia syitä kuten esimerkiksi hyperkalsemia ja eräät lääkeaineet. Taudin aiheuttaja jää tuntemattomaksi osassa tapauksista, vaikka potilas tutkittaisiin kuinka tarkasti.
Haimatulehduksen oireena on mahakipu, joka tuntuu yleensä vyömäisenä ylämahalla ja voi säteillä selkään. Lisäksi esiintyy pahoinvointia ja oksentelua. Tyypillisin potilas on mies, joka rajun ryyppyputken jälkeen hakeutuu edellä kuvatuin oirein sairaalaan.
Lievässä taudissa oireet menevät usein ohi muutaman päivän kuluessa. Vaikeassa taudissa alkaa ilmetä ns. systeemioireita, joita aiheuttavat nestehukka, keuhko-, munuais- ja maksavauriot. Yleistila laskee, ilmaantuu kuumetta ja pahimmillaan kehittyy vakava infektio ja monielinvaurio.
Haimatulehdus on yleensä helppo diagnosoida haastattelulla, kliinisellä tutkimuksella sekä veri- ja virtsakokeella. Tarkemmin haiman tilaa voidaan tutkia tietokonekuvauksella. Jo alkuvaiheessa pyritään selvittämään taudin aiheuttaja, mutta mikäli syy jää auki, keskitytään taudin hoitoon ja jatketaan syyn selvittelyä myöhemmin.
Hoito aina sairaalassa
Hoidossa keskitytään peruselintoimintojen turvaamiseen. Itse haimatulehdukseen ei ole olemassa täsmähoitoa vaan hoito kohdistuu komplikaatioihin ja niiden ehkäisyyn.
Potilas kuuluu sairaalaan. Hoidon perusta on nesteytys, kipulääkitys ja tarkka seuranta. Leikkausta ei pääsääntöisesti tarvita, mutta jos haima menee kuolioon, leikkaukseen joudutaan joskus turvautumaan. Silloinkaan taudin syytä ei pystytä poistamaan vaan korjataan ainoastaan seurauksia. Hyvin vaikeissa tilanteissa leikkauksia saatetaan tarvita lukuisia ja tehohoitoa jopa kuukausia.
Suurin osa potilaista paranee ilman jälkitauteja. Toistuvasti uusiutuvat haimatulehdukset voivat johtaa taudin kroonistumiseen, haiman vajaatoimintaan ja sokeritautiin.
Uusiutumista voi ehkäistä
Suurin osa haimatulehduksista voitaisiin ehkäistä välttämällä runsasta alkoholinkäyttöä. Tauti uusii herkästi, ellei syytä eliminoida. Kerran haimatulehduksen sairastaneella tauti saattaa uusiutua pienestäkin alkoholimäärästä. Ei ole merkitystä, välttääkö mietoja vai väkeviä juomia, taudin aiheuttaa etanoli. Sappikivien aiheuttaman taudin uusiutuminen estetään poistamalla sappirakko.
Faktaa haimatulehduksesta
- Runsas alkoholin käyttö on yleisin haimatulehduksen syy Suomessa
- Sappikivet ovat syynä 15–20 %:ssa
- 80 % haimatulehduksista on lieviä
- Leikkaukseen joudutaan vain vaikeissa tapauksissa
- Kuolleisuus vaikeaan haimatulehdukseen on noin 20 %
- Toistuvat tulehdukset voivat johtaa krooniseen haimatulehdukseen, haiman vajaatoimintaan ja sokeritautiin
- Uusiutumista voi ehkäistä pidättäytymällä alkoholista
- Juoman laadulla ei ole merkitystä, tulehduksen aiheuttaa etanoli
