Apu Terveys

Googlaa FODMAP!


Onko FODMAP-ruokavaliosta todella hyötyä?
Kuvat A-lehdet arkisto

Ärtyvän suolen oireyhtymästä ja toiminnallisesta ylävatsavaivasta eli dyspepsiasta kärsii joka viides suomalainen. Osa herkkävatsaisista on lieväoireisia, mutta osalla oireet ovat ainakin jaksoittain lähes invalidisoivia. Onneksi vatsavaivojen ravitsemustutkimus on herännyt henkiin vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen, ja vaikeasti oireileville on tarjolla ammattilaisapua.

Aiemmin ei hahmotettu ainakaan kovin selkeästi, että ruoan ja suolistovaivojen yhteydessä on kyse useiden samankaltaisesti toimivien aineiden yhteispelistä. Ne häiritsevät herkkävatsaisen suolen rauhaa katalalla yhteisjuonella. Ennen vaivoista syytettiin vain maidon homogenointia tai viljatuotteen hiivaa, mutta nyt asia nähdään paljon laajemmin – nimenomaan uuden tutkimustiedon ansiosta.

Eniten tutkimusnäyttöä on FODMAP-hiilihydraattien rajoittamisesta. Ne ovat hiilihydraatteja, jotka käyvät eli fermentoituvat nopeasti paksusuolen alkuosassa bakteerien vaikutuksesta. FODMAP-hiilihydraatteihin kuuluu monia erilaisia aineita, kuten inuliini (mm. sipuli) oligofruktoosi (viljat), oligogalaktoosi (palkokasvit), sorbitoli (luumu), mannitoli (sienet), ksylitoli sekä hedelmäsokeri isohkoina annoksina, jos sitä on ruoassa enemmän kuin glukoosia (omena). Herkkävatsainen reagoi näihin aineisiin poikkeavasti. Mitä enemmän niitä tulee, sen pahempi.

Jokaisen suolisto tuottaa näistä aineista kaasua ja imee vettä elimistöstä suoleen päin, ikään kuin väärään suuntaan. Herkkävatsaisella nämä mekanismit pyörivät ylikierroksilla, eikä kaasu poistu normaalilla nopeudella. Myös joidenkin tulehdusta lisäävien välittäjäaineiden, kuten histamiinin, erittyminen suolistossa on lisääntynyt. Tämä kaikki aiheuttaa suolessa ruokamyllerryksen, jonka herkkävatsainen kokee tuskaiseksi. Se saattaa pakottaa ponkaisemaan vessaan mahdottomalla kiireellä vaikkapa kesken kokouksen tai aamuruuhkan.

FODMAP- rajoituksesta ja sen toteuttamisesta löytyy paljon tietoa internetistä. Olen kuullut potilailtani, että lääkärit ovat joskus antaneet ohjeeksi ”googlaa FODMAP”. Valitettavasti kaikki tieto netissä ei ole kuranttia, ja osa johtaa suorastaan harhaan. Siksi on suositeltavaa, että herkkävatsainen kääntyisi laillistetun ravitsemusterapeutin puoleen. Ravitsemusterapeutti osaa antaa oikeaa tietoa, neuvoa FODMAP-rajoituksen löyhentämisestä alkuvaiheen jälkeen, opastaa kokonaisterveyttä edistävään ruokavalioon ja jeesata sopivien kuitujen valinnassa. Myös joistain maitohappobakteereista, piparminttuöljykapseleista ja mahdollisesti entsyymivalmisteistakin voi olla apua.

Tutkimustiedon perusteella FODMAP-rajoitusta olisi pyrittävä lieventämään muutaman kuukauden jälkeen, sillä suoliston hyvät bakteerit saattavat kärsiä pitkään jatkuvasta tiukasta rajoituksesta. Tutkijapiireissä pohditaan nyt, vaikuttaako tämä bakteerimuutos pitkäaikaisterveyteen, esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen, joita on herkkävatsaisilla tavallista enemmän.

Kannattaa muistaa, että FODMAP-rajoitus hoitaa vain oiretta. Se ei pysty muuttamaan suoliston perusominaisuuksia, eikä herkkävatsaisesta tule teräspakkista millään. Jos kuitenkin googlaat FODMAP ja aiot hoitaa oireitasi ruoalla, niin suunnista myös ravitsemusterapeutille, edes kerran.

Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti, FT, MBA.

Julkaistu: 28.11.2018