Nimettömänä pysyttelevä haastateltava kertoo, että hänen uusperheensä elämää rikkovat toistuvat, perättömät lastensuojeluilmoitukset. Niiden takana on puolison ex-vaimo.
Lasta ei saa edes taluttaa jäähylle
Eksän käsitys lastenkasvatuksesta poikkeaa täysin haastateltavan omista.
- Toisen vanhemman luona vanhempi on lapsille kaveri, ja heillä pitää olla vain kivaa.
Lastensuojeluilmoitus voi saada alkunsa mistä tahansa kuritoimenpiteestä, joka on pahoittanut lapsen mielen. Eksälle liikaa on esimerkiksi se, että väärin tehnyt lapsi talutetaan jäähylle. Lapseen ei saisi koskea. Koskeminen poikii vähintäänkin lastensuojeluilmoituksella uhkaamista, joskus myös ilmoituksen.
- Lapsilta lypsetään toisessa kodissaan kaikki negatiivinen, mitä toisen vanhemman luona on sattunut. He oppivat kertomaan ja liioittelemaan esimerkiksi kurinpitoa, kuten että “X joutui 5 kertaa jäähylle”, vaikka totuus olisi yksi kerta.
Lasten äiti kauhistelee ja hyvittelee lapsia sitä enemmän, mitä ”parempia” juttuja heiltä irtoaa. Ilmoituksia on tehty suoraan lasten kertomusten perusteella, ilman että on edes otettu yhteyttä toiseen vanhempaan ja kysytty, pitääkö kertomus paikkansa.
“Turhauttavaa ja rikkovaa”
Haastateltavan mielestä turhat uhkailut ja ilmoittelut rikkovat ja turhauttavat muutenkin haastavaa uusperhe-elämää.
Ilmoitukset myös haaskaavat turhaan viranomaisten aikaa. Heidänhän on pakko tutkia asia.
- Ilmoituksesta aiheutuu tutkimus, jossa tehdään kotikäynti, haastatellaan lapsia erikseen sekä aikuisia erikseen.
- Henkisesti tällainen on raskasta ja hyvin loukkaavaa, kun tietää että lasten asiat ovat hyvin ja heidän eteensä tekee joka päivä työtä, vaikka uusperhe- ja erokuvio ei koskaan ole helppo.
- Ilmoitus vie maton jalkojen alta, kun yrittää kasvattaa lapsia järjellä ja välttää helposti erotilanteissa tulevaa kilpailua siitä, kumman luona on kivempaa/enemmän leluja/herkkuja/vapauksia.
Turhat ilmoitukset ovat vaikuttaneet myös kommunikaatioon ja yhteistyöhön vanhempien välillä. Ajoittain yhteistyö on ollut mahdotonta, mikä taas voi heijastua kielteisesti lapsiin.
Toistaiseksi haastateltava on yrittänyt niellä tunteensa ja käyttäytyä asiallisesti ilmoitusten tehtailijaa kohtaan.
Uhkailija karenssiin?
Haastateltava, uusperheen äiti, ei uskalla toivoa, etteivätkö uhkailut ja ilmoittelut jatkuisi. Eksän henkilökohtainen tilanne tuntuu vaikuttavan suuresti uhkailuherkkyyteen.
Yksi vaihtoehto olisi, että turhaksi todettujen ilmoitusten jälkeen seuraisi karenssi, jonka aikana tehtyjä ilmoituksia ei otettaisi käsittelyyn, esittää haastateltava.
Jonkinlaista lähestymis- tai perheen asioihin puuttumiskieltoa pitäisi voida harkita. Lasten tapaamisoikeudet täytyisi kuitenkin säilyttää, sanoo uusperheen äiti.
