Voi hyvin

Ella Kanninen: Luotan intuitioni viisauteen


Televisiotoimittaja ja juontaja Ella Kanninen on aina ollut yhteydessä intuitioonsa. Hän on luottanut kykyynsä lukea ja vaistota ihmisten mielentiloja silloinkin, kun muut ovat nähneet tilanteessa vaaranpaikan.
Kuvat Jouni Harala

Ella Kanninen, 43, on eloisa ja välitön, kuin raikas tuulahdus Italiasta. Hiljattain televisiossa nähtiin Ellan juontama sarja Kesäksi kotiin, joka esitteli parikymmentä ulkosuomalaista, jotka palaavat vuosittain käymään vanhaan kotimaahansa.

Syksyllä Yle TV1:llä alkoi Merkkien salat, jota on kuvattu Espanjassa, Suomessa ja Ranskassa. Siinä Ella avaa symbolitutkija Liisa Väisäsen kanssa arjen symbolien historiaa.

– Symboleiden maailma on todella kiehtova, sillä se koskettaa meitä jokaista. Käytämme värejä, joiden takana on merkitys, syömme hedelmiä ja ruokaa, joilla on erilaisia merkityksiä.

Sarjassa käydään läpi merkkejä ja symboleita, jotka liittyvät esimerkiksi ruokaan, käsimerkkeihin, numeroihin, liikennemerkkeihin ja hiuksiin.

Ella on reissannut Suomen ja Italian väliä 15 vuotta. Suosittu televisiotoimittaja ja juontaja on töiden vuoksi viettänyt Suomessa aina vähintään noin puolet vuodesta. Tänä syksynä hänen poikansa aloittivat täällä koulun.

– Olimme miettineet tätä pitkään ja pojat ovat siinä iässä, että tämä oli nyt tai ei koskaan -hetki. Halusimme, että pojat kokevat myös suomalaisen koulun ja saavat elää toisessa kotimaassaan, Ella kertoo.

Ellan puoliso Valerio Chinca asuu edelleen Italian kodissa, maaseudulla Firenzen lähistöllä. Nyt on Valerion vuoro matkustaa enemmän, kun hän tulee Suomeen perheen luokse.

Pariskunnalla on tasa-arvoinen työnjako niin kotitöissä kuin lapsenhoidossa. Se on tehnyt, kumpi on ollut kotona. Siten on arki saatu toimimaan.

Ella on usein tehnyt elämässään rohkeita ratkaisuja, ottanut uraloikkia, muuttanut toiseen maahan ja mennyt naimisiin italialaisen kanssa muiden kulmien kohottelusta huolimatta.

Ratkaisujen tekemisessä Ellaa ovat ohjanneet niin sydämen ääni, järkisyyt kuin intuitiokin.

– Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän uskon intuitioon. Se on yksi työvälineeni, kun haastattelen ihmisiä. Tilanteiden, ihmisten ja tunteiden lukutaito on minulla ollut aina. Yritän sen avulla tehdä kysymyksiä, hahmottaa toisen tunnetilan ja löytää oikean sävyn haastattelulle.

Ella on monesti tehnyt valintoja intuitionsa perusteella. Hän ei kuitenkaan liitä intuitiotaan mihinkään uskonnolliseen tai filosofiseen suuntaukseen – eikä se hänellä liity mystisiin kokemuksiin tai ennalta tietämiseen.

Askelmerkit etelään

Niin jalat maassa -ihminen kuin onkin, Ella ei kuitenkaan osaa selittää järjellä kaikkia elämänsä valintoja, kuten Italiaan muuttoa tai aviopuolisonsa valintaa. Joistakin houkuttelevista työtarjouksistakin hän on rohjennut kieltäytyä, vaikka paperilla kaikki on näyttänyt upealta.

Kun Ella 30-vuotiaana jätti turvallisen vakituisen työn Ylellä ja lähti Italiaan opiskelemaan, moni piti tekoa rohkeana. Mutta Ella ei ajatellut niin. Hän oli tiennyt aina, että muuttaisi ulkomaille.

– Uskon, että meille on annettu tietyt askelmerkit elämässä, joita vastaan on turha taistella. Ihminen kärsii, jos hän hankaa niitä vastaan eikä lähde omalle polulle pelkojen takia.

– Minulle laitetut askelmerkit ovat aina johdattaneet Italian, Ranskan ja Keski- Euroopan suuntaan. Se on ollut vahva tunne jo lapsuudesta asti.

Pienenä kun Ella käveli kouluun, hän puhui itsekseen ranskaa, joka oli tietysti pelkkää siansaksaa. Nummelassa ei paljon ulkomaalaisia ollut, mutta hänellä oli aina vahva tunne, että hän lähtee pois Suomesta. Hän ei osaa sanoa mistä tunne tuli, koska isä oli asunut Nummelassa koko ikänsä eikä puhunut kieliä.

Äiti, Tuula Kanninen, kyllä matkusteli, mutta ei koskaan asunut ulkomailla. Ella oli ainoa lapsi, ja hän viihtyi aina ympäristössä, jossa oli eri kansalaisuuksia, paljon puhetta ja uusia ihmisiä.

Pelko sammuttaa intuition, kirjoittaa tutkija Asta Raami kirjassaan Älykäs intuitio – ja miten käytämme sitä. Pelko ei terävöitä aisteja, vaan se, että tuntee olevansa turvassa itsessään.

Ellan lapsuus oli turvallinen, ja hän tunsi olevansa aina rakastettu ja hyväksytty. Sellaiselta pohjalta on turvallista ponnistaa maailmalle ja luottaa kykyihinsä. Raamin mukaan intuition pohjalla on rakkaus, luottamus ja kyky olla yhteydessä muihin ihmisiin.

Ella allekirjoittaa Raamin sanat täysin. Hänen lapsuutensa oli vanhempien erosta huolimatta turvallinen. Äiti oli paljon töissä, ja Ella joutui selviytymään usein yksin. Kukaan tai mikään ei kuitenkaan horjuttanut hänen perusturvaansa.

– Olen aina uskonut ihmisissä hyvään. Lisäksi äiti vahvisti itseluottamustani sanomalla, että olen sunnuntailapsi ja että minulle tapahtuu hyviä asioita.

Raami jakaa intuition kolmeen tasoon. Ensimmäinen taso on arjen intuitio, joka on osa jokapäiväistä elämäämme, sekoitus psykologiaa, havainnointia ja omia sekä muiden kokemuksia.

Toinen intuition taso liittyy asiantuntijuuteen. Kun ihminen osaa yhdistellä huomaamiaan hiljaisia merkkejä laajoihin perustietoihinsa, voi syntyä Nobel-palkinnon arvoisia oivalluksia.

Mystinen kokemus on intuition kolmas taso, jotakin, jota ei voi järjellä selittää.

– Äiti on vaikuttanut vahvasti siihen, että edes ajattelen intuitiota. Hän on tehnyt paljon ratkaisuja intuition pohjalta. Ella on myös oivaltanut, että kaikkea ei voi perustella järkisyillä ja hyviä asioita tapahtuu, kunhan vain uskaltaa tehdä ”sydämen” ratkaisuja.

Välitön ja intuitiivinen

Tuula ja Ella ovat läheisiä, vaikka persoonina he ovat melko erilaisia. Ella on turvallisuushakuisempi, mikä näkyy esimerkiksi rahankäytössä. Tuula on tehnyt siirtoja, jotka hirvittivät nuorta Ellaa.

Kun äiti menetti työnsä ja putosi täysin tyhjän päälle, hän saattoi ostaa kalliin designlampun ja lähettää tyttärensä Strasbourgiin kielikurssille. Lisäksi äiti vielä matkusti sinne tytärtään tapaamaan.

Äiti uskoi, että raha-asiat eivät järjesty panikoimalla. Hänestä raha on energiaa, joka pitää pistää kiertämään, jos sitä haluaa lisää. Kaikessa äitikään ei ole ollut oikeassa. Kun Ella rakastui mieheensä Valerioon, äiti sanoi, että tuo suhde ei tule kestämään kuin korkeintaan viisi vuotta.

Nykyisin Ella välillä piikittelee äitiään tämän jyrkistä sanoista, jotka aikoinaan yllättivät tyttären. Äiti ei ollut koskaan aiemmin sanonut juuta tai jaata Ellan seurusteluasioihin. Välittömyys ja luottavaisuus ovat aina olleet osa Ellan persoonaa, ja jo nuorena hän oppi käyttämään intuitiotaan matkoilla. Sinisilmäinen hän ei maailmalla kuitenkaan ole ollut.

– Olen matkustellessa oppinut havainnoimaan koko ajan ympäristöäni. Se ei ole pelkoa vaan tervettä tarkkailua.

Ollessaan teini-ikäisenä kielikurssilla Strasbourgissa Ella käveli yöllä diskosta kotiin ystävänsä kanssa. Yhtäkkiä pensasaidan takaa tuli mies, joka tarttui ystävää kädestä ja alkoi raahata häntä mukanaan. Ystävä meni paniikkiin ja lamaantui. Ella sen sijaan reagoi aggressiivisesti ja sai ranskaksi karjuen miehen irrottamaan otteensa.

Ella oli huomannut heitä seuraavan miehen jo ennen hyökkäystä ja oli valmis toimimaan.

Kerran lomamatkalla 17-vuotias Ella oli pyöräretkellä Turkin vuoristossa ystävän kanssa. Matka tyssäsi siihen, kun tie oli suljettu työmaan takia. Työmaakopista tuli joukko miehiä, jotka pyysivät tyttöjä teelle koppiin. Ystävätär kauhistui, hän ei halunnut ottaa sellaista riskiä.

Ella hölmistyi ystävän reaktiota. Hänelle ei tullut mieleenkään, että miehillä olisi taka-ajatuksia. Tytöt menivät teelle ja jatkoivat sen jälkeen matkaansa.

Ella on ollut basaarien takahuoneissa tinkimässä, liftannut Pariisissa ja lähtenyt diskosta veneretkelle paikallisten kanssa – tilanteita, jotka olisivat voineet kehittyä vaarallisiksi.

– Mitään pahaa ei koskaan ole tapahtunut. En tietenkään voi sanoa, että se johtuu vahvasta intuitiostani. Matkustaminen on kuitenkin eniten kehittänyt taitoani lukea ihmisiä.

Luonnossa oleminen ja ratsastaminen ovat hyvää vastapainoa työlle. - Eläinten kanssa toimiessa vaistolla on vahva rooli.

On olennaista erottaa intuitio peloista, toiveajattelusta ja päähänpistoista, kirjoittaa tutkija Asta Raami. Sen Ella osaa mielestään tehdä hyvin, mutta välillä hänkin on tehnyt ”vääriä” päätöksiä ja harmitellut niitä.

– Kun olen jälkeenpäin analysoinut niin sanottuja vääriä valintojani, niin yhteistä niille on ollut, että silloin ulkopuolinen ääni on ollut voimakkaampi kuin omani.

Ella on myös huomannut, että luopumisesta ja ”vääristä valinnoista” on usein seurannut jotain hyvää ja palkitsevaa.

Ellan intuitioon ei liity mitään selittämätöntä. Hän kutsuu itseään tapakristityksi, mutta kuitenkin uskoo, että intuitio on myös väylä, jonka kautta korkeammat voimat suojelevat häntä.

– Uskon korkeamman voiman suojelukseen. Minulle se on yhtä kuin mummoni, joka on taivaassa ja katsoo perääni.

Toscanan maaseudulta Ella on löytänyt elämäntavan, jota pitää ihanteellisena vastapainona työlleen.

– Maaseutu on antanut minulle sisäisen rauhan, siellä voin nollata pitkät työrupeamat ja haasteelliset kuvausmatkat.

Italian koti sijaitsee muutaman kymmenen kilometrin päässä Firenzestä ja vanhan kulttuurikaupungin huveista. Elämä maalla on kuitenkin sosiaalista ja yhteisöllistä.

Italiassa Ellalla on rescue-kissoja. Myös Jack-hevonen oli kaltoin kohdeltu tullessaan neljä vuotta sitten Ellan luo. Hevonen oli menettänyt täysin luottamuksensa ihmisiin, se oli arvaamaton ja säikky.

– Uskoin vakaasti, että Jack ei heittänyt minua jatkuvasti selästään ilkeyttään, vaan koska se ei luottanut itseensä eikä minuun.

Nyt luottamus on vahvaa, ja Ella tietää jo ensisilmäyksellä, millä tuulella ruuna on.

– Eläinten kanssa toimiessa intuitiolla on vahva rooli. Eläinten kyky aistia ihmisen olotila on ainutlaatuinen. Eläimillä ei ole suodattimia, eivätkä ne järkeile asioita parhain päin.

Ella Kanninen, 43

Televisiotoimittaja ja juontaja.

Perhe: aviopuoliso ja kaksi poikaa.

Työskennellyt muun muassa Ylen Aamutv:ssä, kieliohjelmienTalo Italiassa ja Talo Ranskassa vetäjänä, tehnyt Ellan matkassa: Etelä-Italia -matkailusarjaa sekä juontanut MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa.

Julkaissut ruoka- ja tietokirjat Ella – Kotona Italiassa (2017) ja Ella Toscanassa (2016).

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehden numerossa 8/2018.

Julkaistu: 13.3.2019