On laskettu, että ainakin jonkinlaista hoitoa vaativa atooppinen iho (ks. atooppinen taipumus) on lähes joka viidennellä suomalaisella. Useimpien oireilu alkaa jo varhaislapsuudessa, ja taipumus kulkee suvuittain.

Iho kuivaa ja kutisee

Atooppinen ihottuma on osa atooppisia sairauksia, jollaisia ovat myös esimerkiksi allerginen nuha ja astma. Tarkkaa ihottuman syntymekanismia ei tunnetta, mutta atooppisen ihon tiedetään toipuvan tervettä ihoa hitaammin saippuapesuista ja muista kuivattavista tekijöistä. Karkeat vaatekuidut, kuiva talvi-ilma ja hikoilu ärsyttävät atooppista ihoa. Myös stressi voi saada atooppisen ihon leimahtamaan. Kutina iholla on tavallinen oire, ja raapiminen on yksi ongelmavyyhdin tärkeä osatekijä. Atooppinen iho on myös herkkä kehittämään erilaisia bakteeri- ja virusinfektioita.

Atooppinen ihottuma alkaa usein jo vauvaiässä

Atooppinen ihottuma on vitsaus, joka voi koskettaa ihmisiä vauvasta vaariin. Ihottuman varhaismuoto, jota myös maitoruveksi kutsutaan, voi alkaa jo ensimmäisten elinviikkojen aikana, tyypillisesti 3-9 kuukauden iässä. Pikkulapsella atooppinen ihottuma voi liittyä ruoka-aineallergioihin, kun taas iän karttuessa allergioiden merkitys iho-oireilussa vähenee. Siinä missä elämän varhaisvuosina ihottumaa esiintyy eritoten poskilla ja raajojen ojentajapuolilla, iän myötä oireilu muuttuu taivehakuisemmaksi. Aikuisilla ihottuma saattaa ilmetä pelkästään kasvoilla tai kämmenissä. Atooppisen ihottuman diagnoosi asetetaan tavallisesti pelkän haastattelun ja ihon tarkastelun perusteella, verikokeille on harvoin tarvetta.

Monenlaista apua tarjolla

Atooppisen ihon kutinapuuskia voi lievittää viilentävillä suihkuilla ja keittosuolakääreillä, ja joskus myös antihistamiinitableteista on apua. Raapiminen avaa tien bakteeritulehduksille, joille atooppinen iho on altis jo rakenteensa puolesta, ja siksi antibioottihoidot ovat joskus tarpeen.

Perusvoiteiden käyttö on olennaista – kuivalle karkealle ihottumalle suositellaan paksumpia voiteita, juoksevammat valmisteet soveltuvat rikkonaiselle ja lehahtaneelle iholle. Perusvoidetta voi vaihtaa muutaman kuukauden välein, etenkin jos sen teho tuntuu käytössä huonontuvan.

Varsinaisia atooppisen ihottuman lääkevoiteita ovat jo vuosikymmeniä olleet kortisonivoiteet . Miedommat valmisteet soveltuvat kasvojen ja lasten ihon hoidoksi, vahvemmat, vain reseptillä saatavat valmisteet raajojen ja vartalon iholle. Rikkonaiseen ihottumaan klooriheksidiiniä sisältävät kortisonivoidesekoitteet voivat olla tavanomaisia voiteita tehokkaampia.

Viime vuosina kortisonivoiteiden rinnalle ovat myös lasten ihottumissa tulleet takrolimuusi - ja pimekrolimuusivoiteet , joilla on hyvä teho atooppiseen ihottumaan etenkin kasvoilla ja kaulalla. Muiden alueiden ihottumissa niiden teho vaihtelee.

Ultraviolettisäteilyllä on atooppista ihottumaa rauhoittava vaikutus ja moni huomaakin ihottumansa hellittävän kesäkuukausiksi. Laaja-alaisissa ihottumissa voi apu tulla valohoidosta, jota on tarjolla myös useissa terveyskeskuksissa.