Ihosyöpää arvellaan ilmaantuvan Suomessa kymmenisen tuhatta uutta tapausta vuodessa.
Vaaleaihoisten syytä hakeutua varjoon
Ihosyövät lisääntyvät vuosi vuodelta. Siitä voinee syyttää väestön ikääntymistä sekä lisääntynyttä ultraviolettialtistusta.
Auringosta saatava ja keinotekoisesti tuotettu UV-säteily aiheuttaa ihoon DNA-vaurioita, joille ovat alttiita etenkin vaaleaihoiset, elämänsä aikana paljon auringossa oleilleet ja huonosti ruskettuvat ihmiset.
DNA-vauriot kertautuvat vuosien kuluessa altistuksen jatkuessa, kunnes lopulta ihoon muodostuu valovauriota, kuten maksaläiskiä, ja pahimmassa tapauksessa syöpä. Taudille voi olla myös perinnöllistä alttiutta.
Parhaiten ihosyöpää ehkäisee suojautumalla auringolta suojavoitein ja vaatetuksen avulla, lierihattua unohtamatta. Etelän mailla tai kotimaankin kesässä keskipäivisin liikuttaessa on syytä hakeutua varjoon.
Useimmat ihosyövät löytyvät auringolle alttiilta alueilta, kuten kasvojen ulkonevilta pinnoilta tai kämmenselistä.
Yleisin ihosyöpä ei ole kohtalokas
Tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä ovat toiselta nimeltään basaliooma ja spinaliooma. Molemmat syöpätyypit ovat lähtöisin ihon pinnan keratinosyytti-soluista.
Hyväntahtoinen basaliooma lähtee ihon orvaskeden alimmista, aktiivisesti jakaantuvista soluista, eikä se lähetä etäpesäkkeitä juuri koskaan.
Spinalioomakin on syöväksi varsin hyvänlaatuinen, sillä arvioiden mukaan vain noin joka sadas okasolusyöpä kylvää etäpesäkkeen ja silloinkin lähinnä pitkittyessään. Iholla nämä näyttäytyvät yleensä kuukausien tai jopa vuosien aikana kehittyneenä parantumattomana rupeumana, jonka reunoilla saattaa olla punoitusta ja sormiin tuntuvaa ylikasvua.
Pinnalliset basalioomat saattavat näyttää varsin harmittomilta, mutta sitkeästi paikallaan pysytteleviltä punoittelevilta, vähän surkastuneilta läiskiltä. Yleensä muutokset ovat oireettomia, tai sitten niissä on vähäistä hilsehdintää, kutinaa, verenvuotoa tai kihelmöintiä.
Hoito useimmiten kirurginen
Melanooma syntyy pigmenttiä tuottavista ihon melanosyyteistä, ja se voi kehittyä jo olemassa olevaan pigmenttiluomeen. Ainakin joka kolmas melanooma alkaa kuitenkin muualta iholta uutena vihaisen tummana täplänä, joka ajan kuluessa suurenee ja muuttuu kirjavammaksi.
Melanoomatapauksia todetaan vain kymmenesosa siitä mitä muita ihosyöpiä yhteensä, mutta se on sairautena tuimempi ja lähettää herkästi etäpesäkkeitä.
Luomiseurantaohjeita voi hakea terveyskirjallisuudesta tai kysyä terveydenhuollon ammattilaisilta. Runsasluomiset, herkästi auringossa palavat ihmiset ja he, joilla on lähisuvussa esiintynyt melanoomaa, ovat taudille taipuvaisempia.
Ihosyövän hoito on useimmiten kirurginen, ja etäpesäkkeitä lähettänyt tauti hoidetaan samoilla periaatteilla kuin muutkin levinneet syövät.
Hyvänlaatuisempien basalioomien kohdalla tulee joissakin tapauksissa kyseeseen myös voidehoito ja jäädytyshoito. Uusin sovellutus on ihotautiklinikoiden tarjoama niin kutsuttu fotodynaaminen terapia.
Lisätietoja:
Lääkärikirja: Ihosyöpä-potilasohje
