Terve.fi

Antibioottiresistenssi voi kestää luultua pidempään

Antibioottiresistenssi voi kestää luultua pidempään
Bristolin yliopistossa tehty ja British Medical Journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan potilaat saattavat kehittää jopa vuoden kestävän vastustuskyvyn antibiooteille, joita käytetään hengitystie- ja virtsatietulehduksien hoitoon. Tutkijoiden mukaan tästä on muodostumassa haittaa yksittäisille potilaille kuin kansanterveydellinenkin ongelma.
Julkaistu 27.5.2010

Tutkijat perustavat systemaattisen analyysinsä 24 aiemmin tehtyyn tutkimukseen, joissa oli selvitetty antibioottiresistenssiä potilailla, joille oli määrätty antibiootteja hengitystie- tai virtsatietulehduksiin.

Tutkimuksessa havaittiin, että potilaiden virtsatie- tai hengitystiebakteerit kehittivät jatkuvasti vastustuskyvyn sairauksien hoidossa käytetyille antibiooteille, kuten amoksisilliinille tai trimetopriimille, joita tämänkaltaisten sairauksien hoidossa yleisesti käytetään.

Kaikista voimakkainta lääkeresistenssi oli hoitoa seuraavan kuukauden aikana, mutta vastustuskyvyn todettiin voivan kestää jopa vuoden ajan: mitä useampi antibioottikuuri potilaalle oli 12 kuukauden aikana määrätty, sitä todennäköisemmin resistenssejä bakteereita häneltä löydettiin.

British Medical Journalissa julkaistussa tutkimuksen päätelmissä todetaankin, että tämänkaltainen tilanne on omiaan lisäämään ensisijaisille antibiooteille resistenssien organismien yleisyyttä ihmisten keskuudessa, ja tuolloin myös toissijaisten antibioottien käyttö alkaa lisääntyä.

”Antibioottiresistenssi on valtava uhka koko kansanterveydelle. On huoli, että joistain yleisistä infektioista tulee vaikeammin hoidettavia, ja antibioottiresistenttien bakteerien vuoksi sairauksien hoito kestää kauemmin”, tutkimusta johtanut Alastair Hay toteaa.

Hayn mukaan tuolloin uhkana on ilkeän kierteen syntyminen, jossa joudutaan käyttämään entistä voimakkaampia antibiootteja, jotta seuraavat lääkeresistentit bakteerit saadaan nujerrettua.

”On tehty useita tärkeitä aloitteita, joilla antibioottien epäasiallista käyttöä on pyritty vähentämään, mutta niille on ollut monia esteitä, kuten potilaiden ja lääkärien ennakko-odotukset, potilaiden tietojen puutteet mikrobilääkeresistenssin aiheuttamista ongelmista, sekä lääkärien ja potilaiden oletus, että antibioottiresistenssi ei ole todellinen ongelma”, Hay jatkaa.

Periaatteessa lääkärit tiedostavat kyllä antibioottiresistenssin potentiaaliset ongelmat, mutta tutkijoiden mielestä niitä vähätellään eikä pidetä esteenä antibioottien määräämiselle. Tutkijat toivovatkin, että heidän löydökset saavat niin potilaat kuin lääkäritkin keskustelemaan antibioottien käytön hyödyistä ja riskeistä.

Lue lisää:

Uutisarkistosta poimittua:

Kommentoi »