Amputaatio yhtä huono kuin raajan korjaaminen
Tutkimuksen julkaisseen lehden pääkirjoittaja näkee kummassakin leikkauksessa hyvät ja huonot puolensa. Rekonstruktio säästää parhaimmillaan raajan ja mahdollistaa normaalin jokapäiväisen toiminnan, mutta voi myös aiheuttaa kroonisia kipuja. Näin on etenkin, jos yritetään korjata pelastamattomissa olevaa raajaa.
Amputaatioon liittyy jonkin verran vähemmän riskejä, mutta se vaatii potilaan totuttautumista proteesin käyttöön. Kumpaan menetelmään potilaan kohdalla päädytäänkin, on perheen ja kohtalotovereiden tuki korvaamattoman arvokasta toipumisen kannalta..
Tutkimuksessa oli mukana 545 liikenneonnettomuudessa alaraajansa vakavasti loukannutta miestä ja naista, joista 384:n raaja rekonstruoitiin ja 161:n amputoitiin. Tutkittavia hoidettiin kahdeksassa vammoihin erikoistuneessa keskuksessa ja heitä seurattiin 3, 6, 12 ja 24 kuukautta onnettomuudesta. Tutkimuksen tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella, sillä potilaita ei satunnaistettu saamaan jompaa kumpaa hoitoa. Lisäksi amputaation läpikäyneiden vammat olivat keskimäärin vakavampia.
Hoitomenetelmien kehityksestä huolimatta amputaatioita joudutaan väistämättä tekemään tulevaisuudessakin. Amputaation yleisin syy on kriittinen alaraajaiskemia, joka on kasvava ongelma ikääntyvässä väestössä. Kaikista amputaatioista 80-90 prosenttia suoritetaan sen takia. Suomessa alaraaja-amputaatioita on tehty 1990-luvulla vuosittain 1220-1360.
Uutispalvelu Duodecim
