Voi hyvin

Älä anna kateuden pilata elämääsi

Älä anna kateuden pilata elämääsi
Kateus on inhimillinen tunne, mutta se voi riistäytyä käsistä.
Julkaistu: 19.12.2016

Ystävä sai uuden mahtavan työpaikan, naapuri osti isomman asunnon, puoliso sai palkankorotuksen. Kiirehdit onnittelemaan heitä, mutta sisimmässäsi tunnet kipeän pistoksen. Olet itse asiassa haljeta kateudesta. ­Mistä on kyse?

Vertailemme itseämme helposti muihin. Kateutta voi herättää toisen lahjakkuus, ulkonäkö, ystävä­piiri tai ­ammatti. Kaikki sellainen, jolla saa arvostusta osakseen. Se on normaalia siihen ­saakka, kunnes ­kateus myrkyttää mielen kokonaan, alkaa hallita ajatuksia ja estää elämästä.

– Haitalliseen kateuteen liittyy muitakin kielteisiä tunteita, kuten ­vihaa. Kateellisen ihmisen itsetunto on usein huono. Hän ei kykene olemaan tyytyväinen elämäänsä, sanoo hahmoterapeutti Virve Larimo.

Kateellinen voi tuntea, ettei häntä hyväk­sytä. Että hän on ulkopuolinen, outo.

–  Jos kokee kuuluvansa yhteisöön ja olevansa osa porukkaa, toisen onnistuminen ei ole itseltä pois, ­Larimo jatkaa.

Juuret lapsuudessa

Filosofi, psykoterapeutti Elli Arivaara-­Ebbe sanoo, että elämää ­vakavasti haittaava kateus on usein laajemman huonovointisuuden tai ahdistuksen sivu­tuote. Silloin kannattaa pysähtyä ja kääntää huomio sisäänpäin.  

– Kateus saattaa johtua vaille jäämisen tunteesta varhaislapsuudessa. Se on eri asia kuin esimerkiksi epäoikeuden­mukaisuuden kokemus työnhaussa tai havainto siitä, että tasan eivät käy onnenlahjat.    

Jos ei itse tiedä, miksi on kateellinen, voi tutkia, mikä tunteen laukaisee.   

Kateus ei kasva tyhjiössä. Lari­mon ­mielestä ­todellisuudentaju saattaa hämärtyä, jos vertaa ­itseään viihde­teollisuuden tai mainosten muokattuihin kuviin.

Elli Arivaara-Ebbe nostaa esiin Suomessa vallitsevan pärjäämistä korostavan kulttuurin, joka saattaa synnyttää ­kateutta. Se siirtyy myös helposti sukupolvelta toiselle.

– Jos lapsi kasvaa kovaa työntekoa korostavassa ympäristössä, hän saattaa jäädä vaille ­kaipaamaansa hyväksyntää. Se voi johtaa kateuteen. Hellyyden ja ­hyväksyvän rakkauden näyttäminen saa lapsen tuntemaan itsensä kokonaiseksi, ei puutteelliseksi.

Itsetunto suojaa

Virve Larimon mielestä hyvä itsetunto on paras ­suoja kateutta vastaan. Hänkin ­palauttaa elämää haittaavan kateuden lapsuuskokemuksiin.

– Jos ei ole lapsena tullut nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on, minuudesta voi tulla hauras. Se aiheuttaa huonommuuden tunteita ja itsensä vähättelyä. Tämä taas ruokkii kateutta.

Larimon mukaan vaikea kateuden ­tunne ei ­kehity aikuisena, jos ­hyväksyy itsensä ja pystyy tukeutumaan itseensä. Silloin ei tarvitse peilata arvoaan muiden kautta.

Elli Arivaara-Ebbe on huomannut, ­että kateutta voi joskus olla vaikea tunnistaa, sillä se voi pukeutua joksikin toiseksi kielteiseksi tunteeksi. Näin voi käydä varsinkin, jos on oppinut jo lapsena, että kateus on väärin.

– Torjuttu kateus voi ilmetä niin, ­että näkee toisessa paljon vikoja ja haukkuu häntä. Silloin ylentää ­itsensä ja alentaa toisen. Kateellinen ihminen ei ole ­paha, ilkeä tai typerä. Hän on vain usein jäänyt ­paljosta paitsi, Arivaara-Ebbe ­sanoo.

Ota kateus puheeksi

Mitä tehdä, jos huomaa toisen olevan ­kateellinen? ­Virve Larimon mielestä asian voi yrittää ottaa esiin kahden kesken, jos kokee olevansa riittävän vahvoilla itsensä kanssa. Muussa tapauksessa asian joutuu jättämään kadehtijan ongelmaksi.

Elli Arivaara-Ebbe puolestaan arvelee, ettei kovin paljon ole tehtävissä. Kateudesta on vaikea keskustella, ­koska sitä pidetään niin kielteisenä. Jos kateutta esiintyy työpaikalla ja se johtaa suoranaiseen kiusaamiseen, siihen voi puuttua työsuojelun kautta.  

– Jos tilanne ei ole kovin paha, joskus auttaa se, että tuntee myötätuntoa kateellista ihmistä kohtaan ja yrittää ymmärtää, mistä kateus pohjimmiltaan johtuu, Arivaara-Ebbe sanoo.

Hän puhuu virhetulkinnoista, joita ­kateellinen ­tekee: Hän saattaa kuvitella, että kateuden ­kohteella on jotain, mitä tällä ei todellisuudessa ole. Tai ­että hän on syntynyt kultalusikka suussa, vaikka olisi tehnyt paljon töitä saavuttaakseen nykyisen asemansa.

– Kateellinen ei ehkä tunnista tunteidensa ja ajatustensa alkuperää eikä huomaa arviointikykynsä puutteita. Hänellä ei välttämättä ole yhteyttä sisimpäänsä, Arivaara-Ebbe sanoo.  

Tutustu itseesi paremmin

Miten kateudesta voi päästä eroon? Tunne kumpuaa hyvin erilaisista lähtökohdista ja haittaa elämää eri­asteisesti. Annoskateus ja sisarkateus eivät paini ­samassa sarjassa. On eri asia kadehtia työkaverin uutta jakkupukua kuin tyttären lahjakkuutta.   

– Hetkittäinen kateus on sellaista, että ihminen itsekin tietää syyn tunteelle, jolloin siihen on helpompi puuttua, Larimo sanoo.

Jos kateus kahlitsee ja estää elämästä, syy löytyy korvien välistä.

– Silloin tunne kutsuu ihmistä tutustumaan ­syvemmin ­itseensä, mahdollisuuksiinsa ja rajoituksiinsa. Takaa voi paljastua vaikkapa se, että kaipaa jotain muuta kuin mitä omassa elämässä on.

Elli Arivaara-Ebben mukaan kateuden takana olevasta lapsuuskokemuksesta voi parantua, mutta se ei ­tapahdu parissa kuukaudessa. Paljon riippuu myös siitä, mitä kaikkea on lapsena kokenut.

Jos menneen muisteleminen aiheuttaa voimakasta ahdistusta, kannattaa ­hakea ammattiapua.

Virve Larimo rohkaisee ottamaan vastuuta tunteistaan, toiveistaan, haluistaan ja tarpeistaan.  

Kateellinen saattaa elää omissa maailmoissaan ja heijastaa puutteitaan ja tyydyttämättömiä tarpeitaan toisiin ihmisiin. Kateellisen kannattaa kysyä ­itseltään, mitä minä teen tarpeideni tyydyttämiseksi, jotta ei jää uhrin asemaan.

Tämä onnistuu kuitenkin vasta, kun on saanut yhteyden haavoihinsa.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 9/2016.

Kommentoi »