Terve.fi

Akupunktio auttaa kipuun


Akupunktio on perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen kuulunut hoitomuoto, jota on käytetty Kiinassa vuosituhansia. Akupunktiohoidossa eri periaattein valittavia pisteitä stimuloidaan tavallisimmin käsin, lämmöllä, neuloilla tai näiden yhdistelmällä. Osa neuloista pistetään ihonalaiseen kudokseen, osa lihaksiin.

Akupunktio kuuluu täydentäviin tai vaihtoehtoisiin hoitomenetelmiin. Valtaosa Suomessa akupunktiota käyttävistä terveydenhuoltoalan ammattilaisista on lääkäreitä tai fysioterapeutteja.

Akupunktio on kivun oireenmukaista hoitoa. Kivun syy tulee aina selvittää. Akupunktiota voidaan käyttää vaihtoehtona lääkehoidolle silloin, kun lääkkeiden sieto on huono tai lääkkeitä ei muusta syystä haluta käyttää (esim. raskaana olevat). Akuhoito on osaavissa käsissä turvallista ja aiheuttaa harvoin sivuvaikutuksia. Päivän, pari kestävä arkuus ja oireiden väliaikainen paheneminen on mahdollista. Hoitopäivänä saattaa ilmetä väsymystä. Hoidon vaste arvioidaan muutaman hoitokerran jälkeen. Tehotonta tai oireita lisäävää hoitoa ei kannata jatkaa.

Hoidon vaikutusmekanismit tunnetaan edelleenkin huonosti. Akuhoito parantaa paikallisesti verenkiertoa ja vähentää kudosärsytystä. Porttikontrolliteorian mukaisesti neulojen aiheuttama stimulaatio hillitsee selkäytimessä kipualueelta tulevia kipuärsykkeitä. Tämä vaikutus toimii elimistössä myös annettaessa akuhoitoa kivun peilikuva-alueelle eli oireettomalle puolelle. Akupunktio saattaa myös lisätä elimistön omien kipua lievittävien aineiden kuten endorfiinien eritystä. Tutkimustulokset tästä ovat ristiriitaisia. Akupunktiolla voidaan vaikuttaa myös tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston toimintaan lisäämällä parasympaattista eli lepotilassa vallalla olevaa tonusta.

Akupunktio voidaan jakaa klassiseen eli kiinalaiseen akupunktioon, lihasten kipu- eli trigger-pisteiden akupunktiohoitoon ja sähköakupunktioon. Parhaiten tunnettu kiinalainen akupunktio perustuu hoitoideologialtaan elimistössä virtaavan energian – Chi tai Qi – tasapainottamiseen akupunktiolla. Häiriöt tässä energiassa liittyvät sairauksiin ja erilaisiin oireisiin kuten kipuun. Perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaisesti elimistössä vaikuttaa kaksi vastakkaista voimaa, yin joka edustaa tummaa ja feminiinistä puolta sekä yang joka puolestaan edustaa valoa ja valkeutta, maskuliinista puolta. Klassisen akupunktion ajattelumallin mukaan nämä energiat virtaavat seuraten hermoston ja verenkierron toimintoja ja osin näiden rakenteiden ulkopuolellakin kulkevia kanavia joita kutsutaan meridianeiksi. Perinteisen akupunktion erityismuoto on korva-akupunktio. Kipupiste-akupunktiossa stimulaatio kohdistetaan pääosin lihaksistossa oleviin akupunktiopisteisiin. Neulojen aiheuttama lihasten ja hermojen ärsytys tuottaa lievitystä sekä kipuun että lihasjännitykseen. Tämä akupunktiomuoto on yleistynyt länsimaissa erilaisten kipu- ja lihasjännitystilojen hoidossa. Akupunktioneulojen yhdistäminen sähköärsytykseen lisää osalla potilaista hoidon tehoa. Tavallisimmin neuloihin yhdistettävässä sähköhoidossa käytetään hidasta 1-4 kertaa sekunnissa tulevaa sähköärsytystä. Tätä taajuutta käytetään myös ilman neuloja ihon läpi annettavassa sähköärsytyshoidossa jolloin puhutaan al-TENSistä (akupunktion kaltaisesta).

Tavallisimpia akupunktiolla hoidettavia kiputiloja ovat päänsärky, niska-hartiaseudun kiputilat sekä selkäkivut. Näitä kiputiloja on myös tutkittu laajimmin. Akupunktiosta on osoitettu olevan hyötyä migreenin ja jännityspäänsäryn hoidossa. Akuutin alaselkäkivun hoidossa akupunktiosta tutkimusnäyttö on heikompi kuin pitkäaikaisissa selkäkivuissa, joissa akuhoidon on osoitettu helpottavan kipua ja parantavan toimintakykyä. Kroonisessa selkäkivussa kipupisteiden akupunktiosta on osoitettu myös olevan hyviä tuloksia. Akupunktion on todettu lievittävän diabetekseen liittyvää neuropatiakipua. Diabeetikoita hoidettaessa on syytä muista heidän kohonnut tulehdusriskinsä raajojen ääreisosissa. Neulojen kehittyminen ja ohuet kertakäyttöiset neulat ovat turvallisempia kuin steriloitavat monikäyttöneulat.

Julkaistu: 14.2.2009