Aivojen kognitiivista suorituskykyä ei voida parantaa pelein

Tutkijat Iso-Britanniassa värväsivät yli 52 000 suositun BBC:n tiedeohjelman katsojaa osallistumaan verkkotutkimukseen, jossa verrattiin kahta erilaista aivojen harjoitustapaa kontrolliryhmään. Tutkijat suorittivat verkkoarviointeina benchmark-testit ennen ja jälkeen tutkimuksen arvioidakseen neljää kognitiivisen toiminnan mittaria: päättelykykyä, lyhytaikaista sanamuistia, spatiaalista työmuistia sekä pariassosiaatiota (kaksi sanaa paritettuna, molemmat tulee muistaa).

Osallistujat arvottiin yhteen kolmesta ryhmästä. Ensimmäisessä ryhmässä harjoitus koostui kuudesta tehtävästä, jotka painottivat päättelyä, suunnittelua sekä ongelmanratkaisua. Toisessa ryhmässä osallistujat suorittivat (kaupallisten ohjelmien tavoin) testejä lyhytkestoisen muistin, keskittymiskyvyn, visuospatiaalisen prosessoinnin ja matematiikan saralla. Viimeisessä ryhmässä, joka toimi myös tutkimuksen kontrollina, osallistujat vastasivat vaikeaselkoisiin kysymyksiin käyttäen apuna verkosta löytyviä resursseja. Kokeeseen osallistujat viettivät testeihin liittyen kuuden viikon ajan aikaa verkossa vähintään kymmenen minuuttia päivässä, kolmena päivänä viikossa.

Useimmat osallistujat jättäytyivät pois, mutta 11 430 ihmistä (iältään 18-60 vuotta) suoritti kokeen loppuun, osallistuen keskimäärin 24 harjoituskertaan. Ryhmät olivat osallistujien sukupuolen ja ikien suhteen tasapainoisia. Vaikka kaikki osallistujat paransivat suorituksiaan heille annetuissa tehtävissä – todennäköisesti jatkuvan harjoituksen vuoksi – merkittävää parannusta kognitiivista suorituskykyä mittaavissa benchmark-testeissä ei havaittu.

Tulokset implikoivat, että aivoharjoitusohjelmia tulisi kohdella tiettyjen taitojen harjoittamisena, eikä muita hyötyjä harjoitettujen taitojen lisäksi pidä odottaa.

Copyright © 2010 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.

Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.