Hyvinvointi
Voi Hyvin

Aistit auki luontoon - 4 tapaa meditoida luonnon helmassa

Aistit auki luontoon - 4 tapaa meditoida luonnon helmassa

Jos mielesi on levoton, olo nuutunut tai kärsit stressistä, elvy luonnossa. Näillä ohjeilla hyödynnät aistejasi ja saat enemmän irti luontokokemuksesta.
Teksti Maija Mäkelä
Kuvat Shutterstock, Istock
Mainos

Mieli on levoton ja siellä risteilee liian monta negatiivista ajatusta. Ärsyttää, stressaa. Deadlinet lähestyvät ja mietin, ehdinkö saada kaiken valmiiksi. Sisätiloissa olo ei muuksi muutu, joten vedän lenkkarit jalkaan, kevyen takin päälle ja menen ulos.

Entisellä asuinseudullani metsä odotti muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Kun olin kiivennyt kallion korkeimmalle kohdalle ja nostanut kädet kohti taivasta jooga-asanassa, hetki sitten koetut murheet tuntuivat hyvin pieniltä. Kalliolta jatkoin tutulle polulle, joka kiersi pienen metsäsaarekkeen ympäri.

Kun vartin kuluttua palasin sisälle, negatiiviset ajatukset olivat tiessään. Nykyisellä kotipaikkakunnallani saan saman vaikutuksen liikkumalla merellisessä luonnossa.

Jo viidentoista minuutin ”luontokylvyn” aikana leposyke rauhoittuu ja stressihormoni kortisolin määrä syljessä laskee. Kolmessa vartissa paranevat tarkkaavaisuus ja muisti. Miten luonto voi rauhoittaa niin lyhyen ajan kuluessa?

– Yhdysvaltalaispsykologit Stephen ja Rachel Kaplan esittivät vuonna 1989 elpymisen teorian. Sen mukaan luonto vetää automaattisesti huomiomme puoleensa, eikä tahdonalaista ponnistelua tarvita. Rennon valpasta uppoutumista vaikkapa välkehtivän vedenpinnan ihailuun kutsutaan saman teorian mukaan lumoutumiseksi, kertoo Marko Leppänen.

Hän on tehnyt Adela Pajusen kanssa kirjan Terveysmetsä, jonka aiheena on erilaisten luontopaikkojen terveyttä edistävät vaikutukset. Terveysmetsä-käsitteellä tarkoitetaan paikkoja, joissa luonnon terveyshyötyjä voi kokea keskimääräistä enemmän. Yleensä tällaiset alueet ovat metsiä, mutta ne voivat olla myös kallioita, niittyjä, soita tai rantoja.

Terveysmetsä on myös asenne, sillä yksikin puu on Leppäsen ja Pajusen mukaan hyvinvoinnin lähde.

– Luonnon vastakohta on rakennettu ympäristö ja moderni arkielämä. Niihin keskittyminen vaatii mieleltä ponnistelua. Huomion ylläpitäminen vie voimia ja uuvuttaa. Evoluution myötä luonto on mielemme kotimaisema ja meille syvästi tuttu. Tässä tuttuudessa ihmisen huomiokyky elpyy, Leppänen sanoo.

Patikoi tuntemattomiin luontokohteisiin

Jotta elpyminen onnistuisi , tarvitsemme säännöllistä luontoaltistusta. Luontopaikan tulisikin sijaita lähellä kotia. Mitä kauempana luontopaikka on kotoa, sitä harvemmin siellä tulee käytyä.

Luontokokemus on voimakkaampi, jos kohteeseen päästääkseen on nähtävä hieman vaivaa. On eri asia patikoida muutama kilometri metsässä näköalapaikalle, kuin hurauttaa sinne helposti autolla. Upea kohde pienen ponnistuksen jälkeen tuntuu entistä palkitsevammalta.

Myös entuudestaan tuntemattomiin paikkoihin lähteminen tekee hyvää. Kynnys lähteä on korkeampi, mutta palkinto suurempi. Tuntemattomia paikkoja voi löytää myös läheltä kotia.

Tutkimuksen mukaan luontoaltistumista edistävät harjoitteet johtavat suurempaan psyykkiseen hyvinvointiin kuin tavanomainen ulkoilu.

Virtaavan veden ääreen voi hakeutua rentoutumaan ja meditoimaan aina, kun vesi on sulana.

Tässä neljä harjoitusta, joissa hyödynnetään aisteja. Ne voi tehdä lähellä kotia tai mökillä, Suomen luonnossa.

1. Purokonsertti

Virtaavan veden ääni on tuttu lukuisilta rentoutumisnauhoilta. Koe nyt sama rentoutuminen elävässä luonnossa. Hakeudu puron tai muun virtaavan veden ääreen. Jos haluat, voit ottaa mukaasi taitettavan retki-istuimen. Virtaavan veden ääntä on paras kuunnella istuen. Mene tarpeeksi lähelle virtaavaa vettä, anna aikaa, ole vaiti ja keskity. Anna solinan huuhtoa pois häiritsevät ajatukset, rentouttaa ja virkistää mieli. Lopuksi voita antaa vedelle pienet aplodit kiitokseksi.

2. Sibeliuksen tikkuaski

Luonto innoitti säveltäjä Jean Sibeliusta. Sibelius palautti elävän luontoyhteyden mieleensä pianon ja nuottivihkojen äärellä. Säveltäjällä oli tulitikkurasiassa metsästä poimittua tuoretta sammalta. Sitä hän nuuhki aina, kun luovuus tarvitsi lisävoimaa tai maestro tunsi ikävää luontoon. Tee kuten Sibelius ja mene kävelylle metsään. Ota tyhjä tulitikkuaski tai muu pieni rasia mukaasi. Kerää siihen sammalta tai mitä tahansa tuoksuvaa, mikä miellyttää sinua: katajaa, koivunlehtiä tai mesiangervon kukintoja. Kerättyjen kasvien nuuhkiminen palauttaa luonnon mieleesi, kun keskityt hajuaistimukseen.

Viljapellon äärellä voit pysähtyä kiitollisena miettimään, että satoa on tulossa. Toivo hiljaa mielessäsi, että kaikille riittäisi ravintoa.

3. Vaurauden ja turvan vilja

Metsän vastapainona avoimet luonnonmaisemat virkistävät ja tuovat vaihtelua. Sopiva määrä avointa maisemaa on yksi elvyttävän ympäristön peruspiirteistä, koska ihmisellä on tarve nähdä ympärilleen. Maaseudulla avointa maisemaa pääsee kokemaan peltojen pientareilla. Tuulessa lainehtiva viljapelto on upea näky. Viljan tuleentuessa, eli kypsyessä, mene retkituolin kanssa istumaan pellon laitaan. Katsele rauhassa viljaa. Edessäsi lainehtii kokonainen maailmankaikkeus jyviä. Miten kaunis ja kiehtova näky!

Vaikka pelto ei olisi omasi, tunne vaurautta ja turvaa. Tilanne on onnekas: kato ei ole käynyt, ruokaa on ­luvassa. Viivy viljan äärellä ainakin vartti. Toivo hiljaa mielessäsi, että kaikilla olisi riittävästi ravintoa. Aiemmin kesällä voit ihailla keltaisena kukkivaa rypsipeltoa tai liilana ja sinisenä loistavia hunajakukka- ja pellavapeltoja.

4. Kasvojen kirkastus

Anna luonnon koskettaa kasvojasi. Tähän harjoitukseen sopivat kirkasvetiset järvet, lammet, purot tai kosket. Polvistu veden ääreen ja kauho kasvoille vettä. Tunne veden viileys ja ilmavireet kasvoillasi. Anna kirkastumisen ja raikastumisen yltää koko olemukseesi. Tätä on olla elossa!

Kokemuksen voi mieltää kasteena, vihkiytymisenä luontoon ja kyseiseen paikkaan. Tämän harjoituksen voi tehdä kaikkina vuodenaikoina, jos vesi vain on sulana.

Tämän jutun harjoitukset (paitsi Vaurauden ja turvan vilja) sekä paljon muita löydät kirjasta: Terveysmetsä. Tunnista ja koe elvyttävä luonto. Gummerus 2017.

Julkaistu: 5.9.2018