Terve.fi

Aikuistyypin diabetes yleistyy vauhdilla

Aikuistyypin diabetes yleistyy vauhdilla
Julkaistu: 11.11.2008

<![endif]—><!—[if gte mso 10]>

<![endif]—><!—[if gte mso 9]>

<![endif]—><!—[if gte mso 9]>

Aikuistyypin diabetes eli tyypin 2 diabetes (T2D) on kehomme aineenvaihdunnan sairaus, jota luonnehtii etenkin sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. Pitkässä juoksussa se tuhoaa terveytemme eri kudoksissa ja koituu kohtaloksi suurimmalla osalla sydän- ja verisuonisairauksien muodossa.

Aikuistyypin diabetes eroaa nuoruusiän diabeteksesta eli tyypin 1 diabeteksesta (T1D) syntymekanismiltaan; ensiksi mainitussa on enemmänkin kyse epäedullisesta, tulehduksellisesta aineenvaihdunnan oireyhtymästä, jota esiintyy varttuneilla ylipainoisilla kun taas jälkimmäinen tarkoittaa nuorten haiman insuliinin tuottokeskuksen tuhoutumista.

Aikuistyypin diabetesta jo lapsillakin

Nimestä huolimatta tauti ei kohdistu ainoastaan vanhuksiin vaan sitä on alkanut esiintymään myös lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

Vuosina 2004-2005 suomalaisessa väestöotannassa 45 – 74-vuotiailla diabeteksen esiintyvyys oli miehillä 16 prosenttia ja naisilla 11 prosenttia.

Diabeteslääkereseptien perusteella noin 250 000 suomalaisella arvioidaan olevan diagnosoitu aikuistyypin diabetes. On myös arvioitu, että jokaista diagnosoitua tapausta kohti on yksi löytämätön tapaus, joten jopa puolella miljoonalla suomalaisella on mahdollisesti aikuistyypin diabetes.

Diabetes voidaan todeta mittaamalla verestä sokeri- eli glukoosipitoisuus mielellään paastoarvona tai sokerirasitustestinä.

Ylipaino on tärkein riskitekijä

Nuoruustyypin diabeteksen yleisyydessä Suomella on jo maailmanennätys ja suunta on valitettavasti sama aikuistyypin diabeteksessa.

Ylipaino, etenkin keskivartaloon liittyneenä, on aikuistyypin diabeteksen tärkein riskitekijä ja siihen toisaalta vaikuttaa fyysisen aktiivisuuden merkittävä vähentyminen. Aikuisista noin joka viides on merkittävästi ylipainoinen (painoindeksi yli 30).

Sotien aikaisesta puutteesta olemme siirtyneet ruokapöydät notkuvaan yltäkylläisyyteen ja samaan aikaan moderni teknologiayhteiskunta ei kuluta yksilön energiavarastoja. Useimmassa työpaikassa energiankulutus on haettava työpaikan ja ajan ulkopuolelta.

Aikuistyypin diabetes siirtyy suvussa todennäköisesti moneen eri geenin liittyen; meillä on selkeästi osoitettavissa sukuja, joissa lihavuus, diabetes, valtimotauti sekä rasva ja sokeriaineenvaihduntasairaudet ovat yleisiä. Riski sairastua diabetekseen on kolminkertainen, jos sisaruksella on aikuistyypin diabetes.

Elämäntavoilla diabetesta vastaan

Ylipainoinen vähentää diabeteksen riskiään merkittävästi laihduttamalla 5 – 10 prosenttia painostaan (suomalaisessa tutkimuksessa riski aleni jopa puoleen).

Ihmiskeho tarvitsee liikuntaa ja kohtuullisen rasittavaa liikuntaa tarvitaan vähintään 30 minuuttia päivässä.

Tupakoinnin lopettaminen on tärkeää. Ruokavaliossa on hyväksi kovan rasvan välttäminen ja pehmeän rasvan kohtuullinen käyttäminen sekä ruoan runsas kuitupitoisuus.

Diabeteslääkkeistä ei ole taudin ehkäisyyn mutta esimerkiksi metformiini voi estää elintapamuutosten lisäksi diabeteksen puhkeamista jo lievästi kohonneita sokeriarvoja omaavilla.

Ennaltaehkäisy on parasta hoitoa. Diabetes- ja ylipainoisuusepidemiasta on tulossa iso lasku maksettavaksi lähivuosina ja -vuosikymmeninä. Tarvitaan yhteistä rintamaa taistelussa rasvavuorta vastaan. Kansalaistaidoissa tulisi tietää diabeteksen ehkäisystä ja toisaalta jokaisen yksilön tietää oma riskinsä.

Kommentoi »