9 vinkkiä terveytesi ja planeettamme hyväksi

Tuholaismyrkkyjen käyttöä ja muutamaa muuta aihetta lukuun ottamatta, useimmat meistä eivät ole murehtineet paljoakaan terveyden ja ympäristön välistä yhteyttä. Terveyttämme parantaessamme huolehdimme vyötärömme ympärysmitasta ja kolesteroliarvoistamme. Ympäristön osalta kierrätämme ja hankimme ehkä polttoainetta säästävän auton.

Seuratessamme ilmastonmuutosta ja kavahtaessamme sen mahdollisia seurauksia, meidän ei enää ole helppo erottaa ympäristönsuojelua muusta elämästä. Helmikuussa 2007 hallitusten välinen paneeli, Panel on Climate Change, antoi lausunnon, jonka mukaan todisteet maapallonlaajuisesta lämpenemisestä ovat kiistattomia. Kaikkia tekemiämme asioita voidaan nyt punnita siinä valossa, miten ne vaikuttavat ympäristöön ja erityisesti kasvihuonekaasujen päästöihin.

Voi olla vaarallista jakaa ihmisille pieniä neuvoja. Tällaiset pienet ratkaisut saattavat trivialisoida isompia ongelmia. Voimme päätyä tekemään helppoja asioita, koska ne saavat meidät tuntemaan olomme hyväksi eikä siksi, että niistä olisi paljon apua. Poliittiset päätökset ovat todellisuudessa tärkeämpiä.

Tästä huolimatta yksilöidenkin panosta tarvitaan. Ihmisten pitäisi äänestää myös ostokäyttäytymisellään. ”Todelliset vastaukset eivät tule yksittäisistä toimista, mutta uskon, että yksittäisillä toimilla voi olla aaltoliikkeen kaltaisia vaikutuksia,” sanoo tohtori Paul Epstein, joka on Harvard Medical School:in terveyttä ja globaalia ympäristöä tutkivan yksikön apulaisjohtaja. Hänen mukaansa voimme valistaa ystäviämme ja kollegojamme ja työskennellä muuttaaksemme työnantajien, koulujen ja jopa uskonnollisten yhteisöjen käytäntöjä. Yksilöinä voimme saada aikaan uusia kestävän kulutuksen malleja sekä auttaa luomaan puhtaille ja tehokkaille teknologioille markkinoita.

22.4 oli maan päivä. Siksi ajattelimme yhdistää henkilökohtaisen ja ympäristöterveyden ja antaa lukijoille yhdeksän ”vihreää” terveysvinkkiä. 

1. Kävele tai pyöräile työhösi. Ihminen tarvitsee vähintään 20 – 30 minuuttia liikuntaa useimpina viikon päivinä. Institute of Medicine -tutkimuslaitoksen mukaan tämäkään ei riitä. Laitos suositteleekin liikkumaan ainakin tunnin päivässä kohtalaisella kuormituksella. Reipas pyöräily tai käveleminen noin kuuden kilometrin tuntivauhtia riittää tähän mainiosti. Lähes kaikki autoilutilastot näyttävät ennustavan vahvasti planeettamme lämpenemistä. Uusien autojen keskimääräinen polttoaineen kulutus on vain kasvanut vuodesta 1988, koska liikenteeseen on tullut paljon uusia tila-autoja ja kaupunkimaastureita. Ajokilometrien määrä henkilöä kohti on viime vuosina kasvanut kaksi kertaa väestöä nopeammin. Neljän tai useamman auton talouksia on jo enemmän kuin autottomia. Erilaisten kimppakyytien ja työmatkakävelyn tai -pyöräilyn suosio on hiipunut vuodesta 1980 asti ja yksin ajavien osuus on noussut 64 %:sta 76 %:iin. Voisiko yksittäinen ihminen tehdä mitään parempaa itsensä ja planeettamme hyväksi kuin kävellä tai pyöräillä työpaikalleen? Liikunnan ja työmatkan yhdistäminen kohentaa kuntoa, jolloin ei välttämättä tarvitse käydä yhtä usein kuntosalilla. Jos asut liian kaukana työpaikaltasi, harkitse kävelyä tai pyöräilyä julkisten kulkuneuvojen pysäkeille tai asemille, tai harkitse ajavasi autolla vain osan matkasta.

2. Mene ajoissa nukkumaan. Ihmiset ovat liian lihavia ja nukkuvat liian vähän. Keskimääräinen yöuni on lyhentynyt vuosisadan aikana yhdeksästä tunnista noin seitsemään tuntiin. Epidemiologisissa tutkimuksissa on tullut esiin yhteys lyhyen yöunen sekä toisaalta ylipainon ja lihavuuden välillä. Syy voi piillä hormoneissa. Unen puute vähentää leptiinin eritystä ja kiihdyttää greliinin muodostumista. Leptiini kertoo aivoillemme olevamme kylläisiä ja greliini puolestaan herättää ruokahalumme. Samalla myöhään yöhön asti päällä olevat valot, televisio, tietokoneet, mikroaaltouunit ja musiikkisoittimet lisäävät sähkön kulutusta. Sähköä puolestaan tuotetaan mm. polttamalla kivihiiltä ja maakaasua. Kotitalouksien sähkönkäyttö on viimeisen 25-vuoden aikana kasvanut 50 %. Sammuttamalla valot ja kodinkoneet ajoissa voimme vähentää sähköntarvettamme ja ehkä myös ruokahaluamme. 

3. Alenna asuntosi lämpötilaa ja ilmastointilaitteiden tehoa. Ihminen, kuten muutkin nisäkkäät ja linnut, säätelee jatkuvasti ruumiinlämpöään muuttamalla aineenvaihduntaansa. Kun elinympäristö on viileä, kiihtyvä aineenvaihdunta tuottaa enemmän lämpöä. Kuumassa ympäristössä hikoilu ja muutkin reaktiot puolestaan lisäävät energiankulutusta. Kevyesti puettujen ihmisten asuinlämpötila on ns. termoneutraalilla alueella, kun se on noin 23 – 24 celsiusastetta. Tällöin aineenvaihduntamme ei tarvitse kiihtyä ruumiinlämpötilan ylläpitämiseksi, jolloin kulutamme vähemmän energiaa. Nykyisin vietämme aikaisempaa enemmän aikaa tällaisessa lämpötilassa, koska asuntoja lämmitetään ja ilmastoidaan. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan oleskelu miellyttävässä termoneutraalissa lämpötilassa edistääkin lihavuusepidemiaa. Paremman eristyksen, parempien lämmityslaitteiden ja kohonneiden talvilämpötilojen ansiosta Yhdysvalloissa lämmitykseen käytetyn energian määrä on itse asiassa vähentynyt hieman vuodesta 1978. Toisaalta asuntojen viilentämiseen kuluvan energian määrä on kaksinkertaistunut samassa ajassa. Säätämällä termostaattiasi voit siis estää aineenvaihduntaasi laiskistumasta ja samalla säästät muutenkin arvokasta energiaa. 

4. Syö oikeanlaista kalaa. Kala tunnetaan jo hyvin terveysruokana, mistä myös tässä lehdessä silloin tällöin muistutetaan. Kala on tärkeä ravinnon pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen lähde. Se on sydänystävällistä ja saattaa parantaa myös aivojen terveyttä. Valitettavasti kalassa voi myös olla haittapuoliakin. Jotkut kalalajit ovat ympäristömyrkkyjen saastuttamia – elohopea ja PCB ovat pahimmat huolenaiheet. Joidenkin kalalajien saaliit ovat huolestuttavasti ehtyneet ryöstökalastuksen takia. Monet ympäristön tilasta huolestuneet ryhmät ovat pyrkineet kannustamaan kuluttajia siirtymään lajeihin, joiden kannat ovat kestäviä. Brittiläinen ryhmä, Marine Stewardship Council, sertifioi kalakantoja niiden kestävyyden perusteella. Newyorkilainen ympäristönsuojeluryhmä, Environmental Defense, on julkaissut kuluttajien avuksi listan ympäristön kannalta parhaista ja huonoimmista kalalajeista osoitteessa: www.oceansalive.org. The Blue Ocean Institute:lla on puolestaan hyödyllinen opas osoitteessa: www.blueocean.org/seafood. Ekologisesti hyvien ostopäätösten tekeminen vaatii kuitenkin paneutumista, mikä voi olla monelta meistä liikaa vaadittu. Ajatellaanpa vaikka miekkakalaa. Se on joka listalla merkitty elohopeasta saastuneeksi kalaksi, mutta on toisaalta erinomainen omega-3-rasvojen lähde. Oltuaan perikadon partaalla, Pohjois-Atlantin miekkakalakannat ovat Oceans Alive Web-sivuston mukaan sittemmin toipuneet hyvin. 

5. Vaihda valaisimiisi energiansäästölamput, mutta älä heitä niitä pois sekajätteen mukana, kun ne lopettavat toimintansa. Nämä kiemuraiset ja kompaktit loistelamput ovat todellisia energiansäästäjiä. Ne kuluttavat kaksi kolmasosaa vähemmän energiaa kuin tavalliset hehkulamput ja kestävät jopa kymmenen kertaa kauemmin. Natural Resources Defense Council, joka on vaikutusvaltainen ympäristöryhmä, on arvioinut, että jokainen energiansäästölamppu estää elinkaarensa aikana ilmakehän hiilidioksidipäästöjä lisääntymästä puolella tonnilla. Toisaalta loistelamppujen valmistuksessa käytetään elohopeaa. Kompaktit energiansäästölamput sisältävät noin viisi milligrammaa elohopeaa. Se ei vaikuta kovin paljolta. Vanhanmallisissa kuumemittareissakin on elohopeaa satakertaisina määrinä. Mutta loistelamppujen elohopea voi lopulta joutua jätteiden mukana vesistöihin. Vesistöjen ekosysteemeissä elohopea rikastuu ravintoketjussa ja voi päätyä kala-ateriaasi. Ostaessasi energiansäästölampun, hyvä ajatuksesi ympäristön hyväksi voikin johtaa ojasta allikkoon, jos laitat käytetyt loistelamput sekajätteeseen. Ota kunnallisilta viranomaisilta selvää, mihin voit viedä energiansäästölamppujen tapaiset ongelmajätteesi (Internet-sivustolla, osoitteessa www.ongelmajate.fi on listattu yrityksiä ja paikallisviranomaisia, jotka huolehtivat Suomessa kotitalouksien ongelmajätteistä). 

6. Lue läksysi palmuöljystä ja pieleen menneistä hyvistä aikeista. Transrasvojen maine on heikentynyt viime aikoina, joten elintarviketeollisuus kamppailee kovasti löytääkseen käyttämilleen rasvoille korvikkeita. Palmuöljy on noussut yhdeksi eturivin ehdokkaaksi. Jotkut transrasvattomat täytekeksit on leivottu palmuöljyllä ja muilla kovetettujen rasvojen korvikkeilla, kuten paljon öljyhappoa sisältävällä rypsiöljyllä. Euroopassakin palmuöljyä on markkinoitu ympäristöystävällisenä, uusiutuvana vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille. Valitettavasti tämän trooppisen öljyn tuottaminen edellyttää uhanalaisten kaakkoisaasialaisten sademetsien hakkaamista ja öljypalmun viljelyä. Maanviljelijät kuivattavat ja kulottavat myös isoja suoalueita, mikä lisää entisestään kasvihuonekaasujen päästöjä vapauttamalla hiiltä hiilidioksidina ilmakehään. New York Times on kuvannut palmuöljyä vihreänä satuna, joka on alkanut yhä enemmän näyttää ympäristöpainajaiselta. Ravitsemuksellisesti palmuöljy on vain vähäinen edistysaskel verrattuna kovetettuihin kasvirasvoihin, jotka sisältävät transrasvoja. Noin puolet palmuöljynkin rasvoista on tyydyttynyttä. Tällaiset rasvat kohottavat herkästi veren kolesterolia. Tarinan opetus on se, että ympäristöllisten tai terveydellisten vaihtoehtojen ei tulisi valintatilanteessa antaa sokaista meitä, sillä niilläkin on varjopuolensa. Meidän on vain parhaamme mukaan katsottava ennen kuin kadumme. 

7. Syö paikallisia hedelmiä ja vihanneksia. Kaikin mokomin, syö hedelmiä ja vihanneksia. Hyvä terveys riippuu niistä. Mutta Michael Pollanin kirja “Omnivore’s dilemma” herättää kysymyksiä tavasta, jolla hankimme hedelmiä ja vihanneksia. Kiivien lennättäminen Uudesta Seelannista ja viinirypäleiden rahtaaminen Chilestä on paljon energiaa vaativa tapa vastata hedelmien ja vihannesten kysyntään. Se on mahdollista vain, mikäli energia on halpaa. Halpa energia puolestaan tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden aikakaudellamme, että päästämme tonneittain kasvihuonekaasuja ilmakehään ja kiihdytämme ilmastonmuutosta. Pollanin kirja on herättänyt meidät arvioimaan, kuinka pitkiä matkoja ruokaa kuljetetaan ennen kuin se on lautasellamme. Monet ravintolat korostavatkin ruokalistoillaan paikallista ja kestävän kehityksen mukaista ruokaa. Jotkut taloustieteilijät haluavatkin lisätä keskustelua ruoan paikallisuudesta. Heidän mukaansa maailmankaupan kuljetuskustannukset voivat olla suuria, mutta samalla useimmiten ruoka tuotetaan siellä, missä se on tehokkainta. Eikö sitä paitsi ole ihanaa saada joka päivä tuoreita maataloustuotteita? Kultaisena keskitienä voisimme arvostaa enemmän paikallisesti tuotettua ruokaa. Maataloustuotteiden ostaminen suoraan tiloilta on myös hyvä tapa säästää maapalloamme. Teet ympäristön hyväksi vieläkin enemmän kävelemällä tai pyöräilemällä maatilalle. 

8. Älä käytä enempää lääkkeitä kuin tarvitset. Useimmiten kehomme pystyy käyttämään vain pienen osan ottamistamme lääkkeistä. Lopun eritämme pois elimistöstä, mutta nämä lääkkeet eivät häviä olemattomiin vetäessämme vessan. Tutkijat selvittävät yhä, mitkä lääkkeet aiheuttavat eniten ympäristöhaittoja ja missä määrin. Tiedämme kuitenkin, että jätevesien lääkeaineet vaikuttavat haitallisesti vesiekosysteemeihin. Vuonna 2005 ruotsalaiset ympäristötutkijat raportoivat, että eräät beetasalpaajat ja antibiootit sekä karbamatsepiini, näyttivät erityisen pysyviltä Ruotsin eteläosan pienissä jokivesistöissä. Kaikilla lääkkeillä on haittavaikutuksia. Niinpä terveyden takia lääkkeitä kannattaa käyttää vain juuri niin paljon kuin sairauksien hoitamiseksi on tarpeen. Myös ympäristönsuojelusyistä lääkkeiden käytössä kannattaa olla huolellinen. Kun lääkkeesi vanhenevat, älä laita niitä viemäriin tai roskakoriin vaan vie ne lääkeongelmajätteille tarkoitettuun ilmaiseen vastaanottopisteeseen, esimerkiksi apteekkiin. 

9. Tue sairaaloiden ja muiden terveydenhuollon rakennusten ”vihreyttä”. Yhdysvalloissa rakennetaan nykyisin sairaaloita yhtä kiivaasti kuin sodanjälkeisen vilkkaan kasvun aikana. Sairaalat eivät enää kasva, vaan potilaspaikkojen määrä on jopa laskenut. Sairaalat ovat kuitenkin muuttuneet yhä ylellisemmiksi, niihin rakennetaan yksityishuoneita ja edistyneempää teknologiaa. Terveystaloustieteilijät ovat huolissaan siitä, että nämä kultalautasilla ruokaa tarjoavat laitokset kohottavat terveysmenoja. Joissakin tapauksissa sairaalat ovat kuitenkin tarttuneet tilaisuuteen suunnitella ja rakentaa ”vihreämpiä” sairaaloita, mikä voisi lisätä potilaidenkin hyvinvointia. Rakentamalla sairaaloita ja vanhainkoteja käyttämällä hyväksi luonnonvaloa voitaisiin säästää energiaa ja samalla myös kohentaa asiakkaiden sekä henkilökunnan mielialaa ja hyvinvointia. Jotkut sairaalat ovat parantaneet sisäilman laatua tehostamalla ilmanvaihtoa ja käyttämällä materiaaleja, jotka eivät päästä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisäilmaan. Emme voi suunnitella ympäristöystävällistä sairaalaa samalla periaatteella kuin ostamme vähän energiaa kuluttavan auton. Voimme kuitenkin edistää niiden suunnittelua antamalla palautetta sairaaloiden johtajille (yhdysvaltalaiset sairaalat ovat hyvin kiinnostuneita pr-arvostaan) ja tukemalla ohjelmia, jotka kannustavat rakentamaan energiatehokkaasti.

Copyright © 2007 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.

Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.