Liian vähän D-vitamiinia saavat iäkkäät ovat suurentuneessa vaarassa sairastua silmänpohjan ikärappeumaan, mutta erityisessä vaarassa ovat tiettyjä geenimuotoja kantavat. Heillä D-vitamiinin puutokseen liittyvä sairastumisriski on huomattavan suuri.
Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan silmänpohjan ikärappeuman riski on noin seitsemän kertaa suurempi henkilöillä, jotka kantavat kahta ikärappeumalle altistavaa geenimuotoa ja joiden veren D-vitamiinipitoisuus jää alle 30 nmol/l. Heitä verrattiin samanikäisiin, joilla ei ollut geneettistä alttiutta eikä D-vitamiinin vajausta.
Alle 30 nmol/l:n D-vitamiinipitoisuus on lähellä vakavaa puutosta ja vaatii ehdottomasti D-vitamiinilisien syömistä. Suomessa D-vitamiinin saantia pidetään riittävänä, kun sen pitoisuus veressä on 50–75 nmol/l.
Yhdysvaltalaisten tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä ne osoittavat aiemmissa tutkimuksissa D-vitamiinin vajaukseen liitetyn silmänpohjan ikärappeuman riskin riippuvan siitä, minkälainen geneettinen alttius potilaalla on. Tiedon avulla voi mahdollisesti tunnistaa paremmin, ketkä iäkkäät ovat suurimmassa sairastumisvaarassa.
Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa. Jonkinasteinen silmänpohjan ikärappeuma kehittyy yhdelle kymmenestä ja vaikea muoto yhdelle sadasta yli 60-vuotiaasta. Siihen ei ole parantavaa hoitoa, joten tarve sairastumista ehkäiseville keinoille ja hoidoille on suuri.
Tutkimus julkaistiin JAMA Ophthalmology -lehdessä. Siihen osallistui runsaat yhdeksänsataa 54–75-vuotiasta naista.
Lähde: JAMA Ophthalmology 2015
