Opiskeluikäiset nuoret ja nuoret aikuiset elävät fyysisesti terveintä ja voimakkainta ikäkauttaan, mutta psyykkisesti he ovat varsin haavoittuvia. Noin kymmeneen vuoteen mahtuu itsenäistyminen niin henkisesti kuin taloudellisestikin, ammatin valitseminen ja siihen opiskelu, kumppanin etsintä ja elämänkatsomuksen muodostaminen. Kaikki tämä tapahtuu varsin vähäisellä elämänkokemuksella, mutta vaatii runsaasti voimavaroja. Ellei opiskelija saa tukea pohdinnoilleen ja valinnoilleen sekä ohjausta opiskeluunsa, saattaa henkinen kuorma kasvaa liian suureksi.
Noin viidenneksellä opiskelijaikäisistä on psyykkisiä ongelmia, yleisimmin masennusta, ahdistuneisuutta ja päihdehäiriöitä. Suurin osa selviää läheisten tuella, hyvillä opintojen ohjauksella tai terveydenhoitajien ja lääkärien avulla. Mutta noin joka kymmenes opiskelija tarvitsee apua mielenterveyden ammattilaisilta.
Opiskelijoilla on myös kroonisia sairauksia, astmaa, allergiaa, ihotauteja, reumaa, suolistosairauksia, kilpirauhasen häiriöitä, neurologisia tauteja jne. Näiden selvittäminen tai poissulkeminen on tietysti osa oireilun tutkimista.
Elämisen tyylistä hyvinvointia
Usein oireilun taustalla ovat epäterveelliset elintavat. Alkoholinkäyttö on tavallista opiskelijaikäisillä ja 30-40 % opiskelijoista juo humalahakuisesti. Tupakointi on vähentynyt, mutta on edelleen yleistä ammatillisissa oppilaitoksissa. Liikunta jää monilla vähiin. Ylipaino on yleistynyt. Vuorokausirytmi saattaa olla sekaisin nettipelaamisen takia.
Opiskeluaikaan ajoittuvat monet elämisen tyylin valinnat. Itsenäiseen elämään siirtyessä joutuu päättämään, minkälaista ruokaa jääkaappiinsa hankkii, koska menee nukkumaan, käyttääkö rahansa biletykseen vai kuntosalilla käymiseen, tupakkaan vai yhdistyksen jäsenmaksuihin. Opiskeluterveydenhuollossa opiskelijaa kannustetaan terveellisiin valintoihin.
Lähiympäristöllä on suuri merkitys: Savuton kampus tukee tupakoimattomuutta, hyvin järjestetyt liikuntapalvelut innostavat liikkumaan, miellyttävä ympäristö opiskelijaravintolassa edesauttaa terveellisen lounaan hyödyntämistä ja alkoholittomat juomat bileissä vähentävät alkoholinkäyttöä. Terveellisen ympäristön edistäminen yhteistyössä opiskelijajärjestöjen ja oppilaitosten kanssa kuuluu opiskeluterveydenhuollon tehtäviin. Tätä toteutetaan mm. opiskeluympäristöjen tarkastusten kautta, joita tehdään kolmen vuoden välein.
Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä
Opiskelijoiden terveystarkastuksissa kartoitetaan opiskelijoiden omia voimavaroja. Ne ovat keskeinen tekijä opiskelukyvyssä. Voimavarat saattavat huveta mm. opiskelustressin, univajeen tai masennuksen seurauksena. Jos aloite- tai keskittymiskyky katoaa ja ahdistus valtaa mielen, ei luovaa ajattelua ja tiedonkäsittelyä vaativa opiskelu ei suju. Mielenterveyden häiriöt ovatkin opiskelukyvyn suurin uhka. Opiskeluterveydenhuollon vastuulla on järjestää opiskelijoille tarpeelliset mielenterveyspalvelut.
Muiden opiskelukyvyn osatekijöiden edistäminen on lähinnä oppilaitosten vastuulla. Niiden tehtävänä on opettaa opiskelijoille hyvät opiskelutaidot, huolehtia pätevästä opetuksesta ja kannustavasta ilmapiiristä sekä terveellisestä ja turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tässäkin työssä opiskeluterveydenhuolto on mukana.
Faktaa opiskeluterveydenhuollosta
Opiskeluterveydenhuolto:
- Kattaa toisella asteella ja korkeakouluissa opiskelevat opiskelijat
- On osa kunnallista perusterveydenhuoltoa, mutta yliopisto-opiskelijoiden osalta siitä vastaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)
- Edistää opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta yhteistyössä oppilaitosten kanssa
- Edistää opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä
- Sisältää terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, hammashoidon ja mielenterveyspalvelut, mutta ei akuuttia päivystystoimintaa
- On tärkeää kansanterveystyötä
