Keuhkosyöpä on yleisimpiä syöpätauteja. Syöpäjärjestöjen mukaan siihen sairastuu vuosittain vajaat 2100 suomalaista. Vaikka tupakoimattomuudella voi vaikuttaa huomattavasti oman keuhkosyöpäriskin alentamiseen, ei sekään täysin sulje pois sairastumismahdollisuutta. Tämän ja muutakin listasimme tietopakettiimme keuhkosyövästä.
1. Tupakointi
Tupakointi on pahasta. Lähes yhdeksän kymmenestä keuhkosyöpätapauksesta johtuu tupakoinnista. Radon, saasteet ja muut kemikaalit ovat pienemmässä roolissa.
2. Terva
Terva tuhoaa vähitellen keuhkojen sisäpinnan värekarvat. Värekarvat ovat tärkeitä, koska niiden tehtävänä on suojella keuhkoja pölyltä ja muilta haittatekijöiltä hengittäessämme. Jos värekarvat tuhoutuvat, terva pääsee suoraan kosketukseen keuhkojen pintasolujen kanssa ja toimii ärsykkeenä pahanlaatuisten solujen synnylle.
3. Passiivinen tupakointi
Myös tupakoimaton ihminen voi sairastua keuhkosyöpään. Se on harvinaista, mutta mahdollista. Passiivinen tupakointi suurentaa sairastumisen vaaraa ja tupakoivan henkilön puoliso sairastuu 20-30 prosenttia todennäköisemmin kuin tupakoimattoman. Tupakoinnin lopettaneen riski sairastua keuhkosyöpään vähenee kymmenen vuoden sisällä selvästi.
4. Asbesti, radon, arseeni, uraani, nikkeli, kromi
Jotkut työt nostavat riskiä selkeästi. Uraanin, arseeni-, nikkeli- ja kromiyhdisteiden, radonin ja asbestin kanssa työskentelevillä on muita suurempi riski sairastua. Varsinkin asbesti on yleinen keuhkosyövän aiheuttaja ja rakennusalalla purkamistöissä asbestiin törmätään edelleen jatkuvasti.
5. Ilmansaasteet
Ilmansaasteetkin ovat oma riskinsä. Vaikka ilmansaasteiden merkitys on edellämainittuja yhdisteitä ja tupakointia huomattavasti pienempi, tutkijoiden mukaan ne silti vaikuttavat passiivisen tupakoinnin tavoin.
6. Oireet
Oireita ovat jatkuva yskä, veriset yskökset, hengenahdistus ja toistuvat keuhkotulehdukset. Kasvaimen sijainti ja leviäminen keuhkossa vaikuttavat oirekuvaan. Joskus potilaalla on rintakehän tai hartian kipua, käheyttä tai nielemisvaikeuksia. Jos kasvain painaa yläonttolaskimoa, kaula ja kasvot alkavat turvota ja potilaalle tulee hengitysvaikeuksia. Kasvaimen sijainti ja leviäminen keuhkossa vaikuttavat myös.
7. Oireeton
Keuhkosyöpä voi olla pitkään myös oireeton, ja sitä on usein vaikea havaita varhaisessa vaiheessa.
8. Syöpätyyppi
Keuhkosyöpä jaetaan pienisoluisiin ja ei-pienisoluisiin syöpiin. Pienisoluinen on aggressiivisempi, se leviää tehokkaasti ja sitä todetaan yleensä tupakoitsijoilla. Ei-pienisoluinen taas on yleisempi ja se kasvaa hitaammin.
9. Ennuste
Tauti on yleensä tappava. Keuhkosyöpädiagnoosin saanut henkilö on eri tutkimusten mukaan elossa viisi vuotta diagnoosin jälkeen noin 5-54 prosentin varmuudella. Vain pieni osa potilaista paranee pysyvästi.
10. Tutkimukset
Tutkimukset aloitetaan yleensä röntgenillä. Sillä pystytään havaitsemaan läpimitaltaan yli sentin kokoiset kasvaimet. Tutkimuksia jatketaan yleensä tähystyksellä ja / tai koepalan ottamisella. Levinneisyyttä taas selvitetään kerroskuvauksen avulla ja potilaan keuhkojen toimintaa spirometrialla.
11. Hoito
Keuhkosyöpäpotilasta voidaan hoitaa usealla eri tavalla. Hoitokeinoja ovat muun muassa leikkaus-, säde-, sytostaatti- ja lääkehoito. Jos potilas on hyvin iäkäs ja hänen yleiskuntonsa on jo kovasti heikentynyt, keskitytään ennemminkin oireiden hoitoon. Itse syövän tehohoidossa haittavaikutuksia on yleensä runsaasti.
Yhteenveto
Vaikka keuhkosyöpä on yksi tappavimmista syövistä, se on myös yksi ehkäistävimmistä. Kaksi sanaa riittää: älä polta.
Lähteet: WebMD.com ja Syöpäjärjestöt – Keuhkosyöpä
