Ruotsiin talvi- ja jatkosotien aikaan lähetetyt sotalapset eivät tuoreen tutkimuksen mukaan ole välttämättä kärsineet mielenterveysongelmista sen enempää kuin muut samanikäiset. Ruotsiin lapsena lähetetyillä naisilla on kuitenkin todettu jonkin verran enemmän mielialahäiriöitä.
Tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä sotalapsilla on aiempien tutkimusten mukaan tavallista enemmän mm. masennusta ja päihdeongelmia. Ero saattaa johtua siitä, että nyt julkaistussa tutkimuksessa sotalapsia verrattiin heidän sisaruksiinsa, jotka jäivät Suomeen sodan ajaksi. Aiemmissa tutkimuksissa vertailukohtana ovat olleet samanikäiset yleensä.
Tulokset perustuvat Helsingin, Tukholman ja Harvardin yliopistojen yhteistutkimukseen, jossa hyödynnettiin 45 000 vuosina 1933–1944 syntyneen suomalaisen rekisteritietoja. Noin 3 prosenttia heistä oli lähetetty sotalapseksi Ruotsiin heidän ollessaan 1–10-vuotiaita.
Verrattuna Suomeen jääneisiin sisaruksiin sotalapseksi lähetetyt eivät olleet tarvinneet useammin sairaalahoitoa mielenterveysongelmien vuoksi. Kun analyysi rajattiin yksittäisiin mielenterveyshäiriöihin, esiin nousivat kuitenkin mielialahäiriöt kuten masennus, joita sotalapseksi lähetetyillä naisilla oli ollut noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin heidän sisaruksillaan.
Kaikkiaan 4 300 osallistujaa oli tarvinnut sairaalahoitoa mielenterveysongelmia vuoksi vuosina 1971–2011.
Sotalapset joutuivat eroon vanhemmistaan ja vieraaseen maahan hyvin pieninä, mutta tulosten valossa kokemus ei välttämättä aiheuttanut heille sairaalahoitoa vaatineita mielenterveysongelmia enempää kuin sodan ajan Suomessa asuneille sisaruksille. Ruotsiin ja muihin pohjoismaihin lähetettiin tilapäisesti sodalta turvaan lähes 80 000 suomalaislasta vuosina 1939–1944.
Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa.
Lähde: BMJ 2015;350:g7753
