Mitä hyvää voi seurata, mitä uhkia nähdään ja entäs rahat? Sote-uudistuksen vaikutuksia on ennustettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ennakkoarvioinnissa, josta poimimme ydinkohtia.
THL arvioi nyt jo kolmannen kerran ennakkoarviossaan sote-uudistusta. Toimeksiannon arviontiin on antanut sosiaali- ja terveysministeriö.
Mitä mahdollisuuksia sote-uudistus tuo?
Sote-uudistus luo ennakkoarvioinnin mukaan edellytyksiä:
- suunnata voimavaroja uudelleen erityistasolta perustasolle.
- sovittaa yhteen palveluja.
- vähentää hallitusti sote-puolen laitoskapasiteettia.
- keskittää erikoissairaanhoitoa soveltuvin osin.
- petrata peruspalvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua.
- käyttää varsinkin lähipalveluissa nykyaikaisia tuotantotapoja.
- muodostaa sote-alueille yhteen toimiva tietohallinto, jos alueet niin päättävät.
Uudenlainen hallintorakenne ja tuotantorakenne on selkeämpi kuin nyt – mutta vaatii jatkotyöstämistä, näkee THL. Palvelujärjestelmän vinoutumia voidaan korjata, jos kullekin sote-alueelle syntyy korkeintaan 4–5 tuotantovastuullista toimijaa.
Mitä uhkia nähdään?
Riskit tietohallinnolle:
- Uudistus on tietohallinnolle ja tietojärjestelmille sekä iso mahdollisuus että iso riski.
- Riskinä nähdään, että aikaa ja rahaa uudistuksen toteuttamiseen on niukalti.
- Sote-alueista tulee keskeisiä tiedonhaltijoita: asiakas- ja potilastietojen rekisterinpitovastuu siirtyy sote-alueille, mikä on selkeä parannus.
- Tietohallinnossa riskinä on, että yhdenmukainen, kansallinen tieto menetetään. Riskiä voidaan kutistaa huolellisella valmistelulla, nähdään ennakkoarviossa.
Esimerkkejä muista riskeistä:
- Järjestämis- ja tuottamisvastuuseen liittyvät epäselvyydet tuovat epäselvyyttä ohjaukseen.
- Järjestämispäätösten sisältö voi vaihdella kohtuuttomasti alueittain.
Mitkä ovat taloudelliset vaikutukset?
- Ei ole olemassa selkeää kansainvälistä näyttöä sote-palveluiden integraatiosta.
- Uudistus ei sellaisenaan hillitse kustannusten kasvua.
- Uudistus vaatii päättäjiltä ja johtajilta taitoa ja kykyä. Pitää osata hyödyntää integraation mahdollisuudet.
- Harvat arvioinnit ja Eksoten ja Kainuun hallintamallin kokemukset kertovat, että sote-integraatio jarruttaa nettokustannusten paisumista maltillisesti: 0–1 prosenttia tai 0–2,4 prosenttia.
- Uudistus saattaa hidastaa kuntien menojen nousua 0-100-240 miljoonaa euroa vuodessa ja valtion menojen kasvua 0-90-210 miljoonaa vuodessa.
- Jos sote-alueille ehdotettu rahoitusjärjestely toteutuu, saadaan parannusta siihen, kuinka ennakoitavia kuntien menot ovat.
- Uudistus luo mahdollisuudet sille, että sote-hallinto olisi entistä kustannustehokkaampaa.
Montako hallinnollista organisaatiota syntyy?
Täsmällistä määrää on vaikea ennustaa, joskin toimijoiden määrä vähenee nykyisestä. Pienempi määrä tuo paremmat mahdollisuudet järjestelmän hallintaan ja ohjaamiseen, uskoo THL. Valtion ohjausmahdollisuudet paranevat.
Uudistuksen myötä voi syntyä kolmenlaisia kuntayhtymiä:
1.Sote-kuntayhtymiä
2.Tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä
3.Omaisuuskuntayhtymiä
Mitä tarvitaan, jotta uudistus onnistuu?
Ei riitä, että lakiluonnos hyväksytään. Paljon on nyt kiinni siitä, miten uudet sote-alueet ja tuotannosta vastaavat kunnat ja kuntayhtymät onnistuvat panemaan lain toimeen, nähdään ennakkoarvioinnissa.
Mitä ministeriö sanoo ennakkoarvioinnista?
Havainnot ovat tärkeitä, kommentoi kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriöstä.
- Ne pyritään ottamaan huomioon lain jatkovalmistelussa. Uskon, että myös kunnille tämä ennakkoarviointi antaa arvokasta tietoa, jota ne voivat hyödyntää antaessaan lausuntoja lakiesityksestä.
Lähteet: THL: Sote viidelle alueelle – vaikutusten ennakkoarviointi, THL:n arviointiryhmän esitys sote-vaikutusten ennakkoarvioinnista, THL:n tiedote, THL:n uutiskirje
Lue myös:
Entä jos potilas saisi valita yksityisen tai julkisen terveydenhuollon? Jee vai buu?
