Puolet Suomen 160 terveyskeskuksesta panee ovet säppiin valtiovallan keskittämisinnon takia, jos sote-uudistus toteutuu viimeisimmän luonnoksen mukaan, kuvailee terveyskonserni Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén Talouselämässä.
Hän sanoo jutun mukaan, että Suomen sosiaali- ja terveysministeriö on tuomassa maahamme järjestelmää, jota voi verrata kolhooseihin ja Neuvostoliittoon. Tässä järjestelmässä ei ole sijaa kekseliäille terveysyrityksille tai kuntien sooloilulle. Keskusjohtoinen ohjaus on väkevää ja keskittämisvimma jyllää.
Wirén vertaa terveyspalvelujen keskittämistä siihen, että Tampereella olisi tulevaisuudessa vain yksi kuntayhtymän omistama tavaratalo ja esimerkiksi Ideapark ja Stockmann suljettaisiin. Kaikkien pitäisi käydä sitten kunnan omistamassa tavaratalossa.
Wirén näkee, että sote-uudistus hyvistä tavoitteistaan huolimatta kitkisi armotta pienet yksiköt ja keskittäisi suuriin. Hän sanoo Talouselämän mukaan, että poliitikkoja on sumutettu uudistusta eteenpäin vietäessä: moni lienee lukenut vain virkamiesten tekemän tiivistelmän.
- Onkohan keskusta oikeasti ymmärtänyt, että ministeriön lakitekstissä lähipalvelu tarkoittaa nettiyhteyttä hoitajalle, sanoo Wirén Talouselämässä.
LPY: ”Monopolisointi ei ole ratkaisu”
Esimerkiksi terveysyritysten etujärjestö Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) on ilmaissut huolensa siitä, että sote-uudistuksella halutaan betonoida sote-palvelut liiaksi julkiselle sektorille.
-Palvelutuotannon keskittäminen (monopolisointi) kunnille ja kuntayhtymille ei ole ratkaisu nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin, todetaan liiton toukokuisessa kannanotossa.
Viimeisintä sote-uudistuksen lakiluonnostakaan ei LPY:ssä purematta niellä:
-Kuntien omistamat sote-kuntayhtymät siis “hankkivat” neuvottelemalla itse omistamiltaan kunnallisilta palveluntuottajilta veronmaksajien rahoilla niitä palveluita, joita katsovat kansalaisten tarvitsevan. Kunnille ja niiden omistamille kuntayhtymille syntyy siten kannuste tuottaa mahdollisimman paljon itse. Ulkopuolisiin palveluntarjoajiin turvaudutaan silloin vain äärimmäisessä hädässä.
Lähteet: Talouselämä 30/2014, Lääkäripalveluyritykset ry I ja LPY:n uutiskirje 5.9.2014
Lue myös:
Kun hoito meni pahasti pieleen – sivusto nostaa epäkohtia esille
