Kohtaa erilaisuus hyväksyen
Joku viisas joskus sanoi, että on mentävä kauas nähdäkseen lähelle. Tämä sanonta on kulunut, mutta havahduttavuudeltaan kallisarvoinen. Vasta matkattuani loputtomia kilometrejä maailmalla tämä paradoksi avautui minulle ja muutti maailmani maailmaksi, ilman omistusmuotoa.
Meidän maailmamme
Usein jään kiinni olettamasta, että maailma on samanlainen kuin oma elämäni, minun maailmani. Oletan kaikkien muiden kokevan maailman kuten minäkin, kohtaan heidät kuin tulisimme samoista lähtökohdista. Kohtelen heitä niin kuin toivoisin itseäni kohdeltavan. Joka kerta havahdun huomaamaan, että hyvistä tarkoitusperistäni huolimatta maailmankatsomukseni ei ole riittävän avara ymmärtämään olla olettamatta.
Jokainen ihminen elää ja on suhteessa kontekstiinsa. Kulttuurimme ja lähtökohtamme näkyvät vahvasti olemisessamme. Erilaisuudesta huolimatta jokainen pyrkii elämään hyvää elämää. Meidän tulisi huomioida toisemme ja itsemme myös tästä näkökulmasta käsin. Se mikä minulle on oikein tai tavallista ei välttämättä ole sitä toiselle. Me olemme erilaisia, muttemme koskaan vertailukelpoisia keskenämme.
Kohtaa erilaisuus hyväksyen
Matkustaessa maailmalla ei useinkaan ole aikaa luoda kohtaamistamme ihmisistä ennakko-oletuksia, vaatia toiselta täydellistä tai reilua suoritusta, ei ole mahdollisuuksia varmistaa kohtaamisten turvallisuutta saati roolittaa itseään kussakin kohtaamisessa asiaan kuuluvalla tavalla. Monet kohtaamiset maailmalla ovatkin spontaaneja ja aitoja, yllättäviä ja odotuksettomia. Juuri sellaisia, kuin kohtaamisten tulisikin olla.
Erilaisuus havahduttaa, se voi pelottaa ja vaatii joskus kohtuuttomaltakin tuntuvaa sopeutumista. Oleellisinta ei kuitenkaan ole se miten me eroamme toisistamme, vaan se, miten eroavuutemme kasvattaa meitä ihmisinä. Tavallisesta poikkeavissa oloissa näet myös itsesi uusin silmin, millainen olet kun ympäriltä puuttuu tuttu, tavanomainen ja turvallinen. Kun olet vain yksi heistä, samanlainen erilaisten seassa. Tämä tarkastelu antaa syvyyttää yhdessä olemiseen, välittämättä onko matkalla vai kotona. Kaukana vai lähellä.
Kun et aseta liikaa ehtoja ja odotuksia, yllätyt kuinka paljon on tarjolla. Keskittymällä olennaiseen, erilaisuus muuttuu suunnattomaksi rikkaudeksi. Spontaanit kohtaamiset pitävät sisällään loputtoman kirjon. Erikoisinta on minusta se, miten vain muutaman minuutin kohtaamisen anti voi kantaa läpi koko loppuelämän. Se vaatii luottamusta puolin ja toisin, se vaatii toisen hyväksymistä ja arvostamista. Se vaatii halua antaa ja rohkeutta ottaa vastaan.
Lopeta reissaaminen ja lähde olemaan
Tämän kesän lomat alkavat pian olla takanapäin. Edessä on ihana syksy, johon kuuluu olennaisena osana seuraavasta lomamatkasta haaveilu ja sen suunnittelu. Vietä seuraava lomamatkasi oleillen. Valitse matkakohde spontaanisti, valitse juuri se josta haaveilet tai olet kiinnostunut. Joskus pelkkä kohteesta nähty lumoava valokuva voi olla hyvä syy sinne matkaamiseen.
Älä välitä vaikkei sinne järjestetä valmiita lomamatkoja, sinä löydät tiesi mihin tahansa. Keskity tällä kertaa reissaamisen sijaan viipymään. Anna itsellesi aikaa vain olla. Kokeile, millaista on olla juuri sellainen kuin olet. Siinä ihanimmassa ympäristössä, vieraiden ihmisten keskellä. Katso itseäsi heidän silmin, kunnioita erilaisuuttasi. Älä suunnittele mitään, ole vain ja ihmettele.
Odota odottamatonta!
