Sairaudet
Terve.fi

Tyvisolusyöpä eli basaliooma

Tyvisolusyöpä eli basaliooma

Tyvisolusyöpä eli basaliooma: Tyvisolusyöpä (basaliooma) on yleisin kaikista ihosyövistä ja myös yleisin syöpäkasvain. Tärkein syy tyvisolusyövän (basaliooma) syntyyn on auringon ultraviolettisäteily sekä koko elämän aikana saatu UV-säteilyn määrä. Lue lisää tyvisolusyövästä (basaliooma).
Mainos

Tyvisyöpä on yleinen ja yleistyy kovaa vauhtia

Tyvisolusyöpä on yleisin kaikista ihosyövistä ja samalla myös yleisin kaikista syöpäkasvaimista. Tärkein syy sen syntyyn on auringon ultraviolettisäteily sekä koko elämän aikana saatu yhteenlaskettu UV-säteilyn määrä. Yksittäiset palamiset lisäävät myös tyvisolusyövän riskiä. Muita syntyyn vaikuttavia asioita ovat perimä, immunosuppressio ja karsinogeenit. Tyvisolusyövän kehittyminen kestää yleensä vuosia ja siksi se onkin erittäin yleinen varsinkin vaaleaihoisilla yli 60 -vuotiailla. Tyvisolusyövät ovat lisääntyneet länsimaissa noin 3-8 % tahdilla vuosittain viimeisen 50 vuoden ajan ja onkin esitetty, että nykynuorista jopa kolmasosa tulee sen joskus saamaan. Lisääntymisen syyksi on esitetty väestön ikääntymistä, etelänmatkojen lisääntymistä ja ruskettuneen ihon kauneusihannetta, joka on vallinnut länsimaissa viime vuosikymmeninä.

Tyvisolusyövät Suomessa

Suomen tyvisolusyövistä on saatu kuvaa syöpärekisterin avulla. Vuosittain syöpärekisteriin on raportoitu noin 8 500 uutta tapausta, mutta koska samalla potilaalla voi olla useita tyvisolusyöpiä ja koska suuri osa niistä jää raportoimatta, niin vuosittain Suomessa löydetään varmastikin ainakin 14 000 uutta tyvisolusyöpää.

Tyvisolusyövät kasaantuvat samoille ihmisille. Tiedetään, että jopa yli puolet tyvisolusyövän saaneista saa toisenkin tyvisolusyövän jossain vaiheessa. Tämän vuoksi ihon säännöllinen seuranta on tarpeen vielä hoidon jälkeen. Suomessa suurin osa tyvisolusyövistä saadaan kiinni jo alkuvaiheessa ja nykyisin pienet tyvisolusyövät saadaan usein hoidettua jopa ilman leikkausta. Tyvisolusyöpä tulee kuitenkin aina hoitaa, koska hoitamattomana se leviää hallitsemattomasti ympäröiviin kudoksiin niitä tuhoten. Pieni osa tyvisolusyövistä saattaa jopa levitä paikallisesti niin suureksi, että leikkaushoito ei enää ole mahdollista. Erittäin harvinaisissa tapauksissa tyvisolusyöpä voi myös lähettää etäpesäkkeitä.

Tyvisolusyövän tunnistaminen ja alatyypit

Tyvisolusyöpiä on useita alatyyppejä ja niistä yleisimmät ovat nodulaarinen basaliooma, pinnallinen basaliooma ja morfeaforminen basaliooma. Ihotautilääkäri tunnistaa basaliooman usein jo suoraan kasvaimen ulkonäön perusteella, mutta tavalliselle ihmiselle tunnistaminen voi olla vaikeaa.

Yleisin tyvisolusyövän alatyyppi on nodulaarinen eli kyhmymäinen basaliooma. Yli puolet basalioomista on juuri tätä nodulaarista alatyyppiä. Ne ilmaantuvat tyypillisimmin kasvoille ensin pienenä punoittavana näppylänä ja suurentuvat hiljalleen vallireunaiseksi, runsaasti verisuonitetuksi ja usein verta vuotavaksi kasvaimeksi. Ei ole harvinaista, että kasvoilla sitkeästi pysyvä finniksi kuviteltu näppylä osoittautuukin nodulaariseksi basalioomaksi. Viimeistään siinä vaiheessa, kun harmittomana pidetty näppylä haavautuu, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle!

Pinnallinen basaliooma on toiseksi yleisin alatyyppi. Siinä basalioomakudos kasvaa ihon pinnassa ohuena kerroksena. Se esiintyy tyypillisimmin vartalolla ja raajoissa. Pinnallinen basaliooma voi alussa muistuttaa ihottumaläiskää, mutta se ei parane kortisonivoiteilla ihottumien tapaan ja esiintyy yleensä vain yksittäisenä vähäoireisena läiskänä, joka kuitenkin myöhemmin alkaa usein vuodella verta. Pinnallinen basaliooma voi olla vaikea tunnistaa yleislääkärille ja ei olekaan harvinaista, että se löydetään vasta siinä vaiheessa, kun potilas lähetetään ihotautilääkärille hoitoihin reagoimattoman ihottumaläiskän tai haavauman vuoksi.

Morfeaforminen basaliooma on alatyypeistä hankalin tunnistaa ja samalla myös hankalahoitoisin. Siinä basaliooma leviää ihon alla ja ihon hermoja myöten, jolloin se ulkoisesti muistuttaa arpea. Jos kasvoille ilmaantuu arpimainen ihomuutos ilman selvää syytä, niin potilaan kannattaa hakeutua suoraan ihotautilääkärin vastaanotolle.

Basaliooman alatyyppi vaikuttaa hoitomuodon valintaan

Nodulaarisen basaliooman tyypillisin hoito on leikkaushoito. Leikkaushoidon jälkeen patologi tarkistaa leikatusta palasta, että basaliooma on tullut poistetuksi kokonaan riittävin marginaalein. Leikkaushoito on parantava eli kuratiivinen hoito ja on erittäin harvinaista, että basaliooma uusii, jos se on leikattu pois. Joissain poikkeustapauksissa, kuten esimerkiksi nenä- tai korvaruston päällä olevissa basalioomissa ihotautilääkäri voi käyttää hoitona myös basaliooman kauhomista yhdistettynä nestetyppijäädytykseen. Tämän hoidon tulokset ovat erinomaiset osaavissa käsissä, mutta patologivarmistusta riittävästä poistosta ei tule, joten usein potilas joutuu käymään seurantakäynnillä ihotautilääkärillä, joka varmistaa paranemistuloksen

Pinnallista basalioomaa voidaan hoitaa useilla eri hoitomenetelmillä ja yleensä leikkaushoitoa ei tarvita. Yleisin pinnallisen basaliooman hoitomuoto on nestetyppijäädytys. Siinä hoidossa iholle suihkutetaan noin -196 asteista nestemäistä typpeä, joka tuhoaa paikallisesti ihon syöpäsolut. Usein hoitoalueelle jää pinnallinen arpi, mutta hoito on turvallinen ja nopea toteuttaa.

Toinen paljon käytetty hoito on niin kutsuttu fotodynaaminen terapia eli PDT-hoito. Siinä basaliooman pinta rikotaan raaputtamalla ja alueelle levitetään valolle herkistävää hoitovoidetta, jonka syöpäsolut ottavat sisäänsä. Sitten alue valotetaan voimakkaalla hoitolampulla, jolloin valo aiheuttaa syöpäsolujen tuhoutumisen. Tämän hoitomuodon tulokset ovat oikein hyviä ja hoidosta jäänyt arpi on pienempi, kuin jäädytyshoidossa tai leikkaushoidossa. Hoito on kuitenkin kallis ja aikaa vievä.

Pinnalista basalioomaa voidaan hoitaa myös imikimodivoiteella. Siinä hoidossa voidetta levitetään basalioomalle 5 x viikossa 6 viikon ajan. Kosmeettinen tulos on oikein hyvä, mutta hoitotulokset eivät ole niin hyviä kuin jäädytys- tai PDT-hoidolla, ja hoidon toteuttaminen jää potilaan omalle vastuulle.

Morfeaformisen basaliooman hoito on aina leikkaushoito. Leikkaushoidossa pyritään tavallista suurempiin tervekudosmarginaaleihin ja siksi leikkaus on vaikeampi ja laajempi kuin muissa basalioomatyypeissä. Jos marginaalit jäävät liian pieniksi, niin morfeaforminen basaliooma uusiutuu useammin kuin muut basalioomat.

Paikallisesti levinneen tai metastasoineen basaliooman hoitolinjoja käsitellään erikseen myöhemmin julkaistavassa artikkelissa.

FI/ERIV/1407/0015

Julkaistu: 4.7.2014