Psykologit ovat määritelleet useita tapoja, joilla unohdamme, ja biologit ovat tutkineet unohtamismekanismeja solutasolla.
Tutkijat ovat havainneet unohtamisen olevan normaalia ja itse asiassa elintärkeää aivojen toiminnalle. Huffington Post julkaisi tämän listan oudoista faktoista siitä, miten ihmiset unohtavat asioita.
Oviaukot tuhoavat muistikuvia
Jokainen on varmaan kokenut tämän joskus: seisot huoneessa, etkä muista lainkaan, miksi päädyit sinne. Tutkijoiden mukaan tässä tilanteessa syntipukki saattaa olla oviaukko. Kun kävelee oviaukon läpi, aivot saattavat ymmärtää tilanteen niin, että uusi kohtaus on alkanut, joten aiemmat muistot pitää varastoida pois. Näin syntyy outoja muistivirheitä.
Muistoja poistavat aktiviteetit
Vaikka tämä onkin harvinaista, tietyt aktiviteetit voivat johtaa väliaikaiseen muistinmenetykseen, jota kutsutaan ohimeneväksi muistihäiriökohtaukseksi. Esimerkiksi seksin on kerrottu aiheuttavan tätä muistiongelmaa, kun potilaat ovat unohtaneet edellisen päivän tapahtumat, ja heillä on ollut vaikeuksia uusien muistojen luomisessa.
Ohimenevästä muistihäiriökohtauksesta kärsivillä ei ole havaittu vakavia sivuoireita, ja muistiongelmat katoavat yleensä muutamassa tunnissa. Ei ole kuitenkaan selvää, miten tämä häiriö tapahtuu, eikä häiriöstä kärsiville potilaille tehdyistä aivokuvauksista ole löydetty aivovaurioita tai merkkejä halvauksesta.
Muistot voivat elää, vaikkemme pääsisikään niihin käsiksi
Voivatko unohdetut laulut jatkaa eloaan päämme sisällä tietämättämme?
Vuonna 2013 Frontiers in Neurology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat kuvailivat naisen, jolla oli musiikillisia hallusinaatioita laulusta, jota hän ei tunnistanut, mutta muut tunnistivat. Tutkijoiden mukaan tämä on ensimmäinen tapaus laatuaan.
Tutkijoiden mukaan nainen oli todennäköisesti tiennyt laulun jossakin vaiheessa elämäänsä mutta unohtanut sen sitten. Tapaus herättää kysymyksen siitä, mitä unohdetuille muistoille tapahtuu. Tutkijat arvelevat, että aivot saattavat tallettaa tällaiset muistot niin, että ne jäävät mieleemme, vaikkemme tunnistakaan niitä.
Aivot saattavat olla ohjelmoitu unohtamaan varhaislapsuuden
Varhaisimmat lapsuusmuistomme haalistuvat pois, ja tähän on luultavasti olemassa syykin, uskovat tutkijat. Useimmiten ihmiset eivät muista mitään varhaisimmista vuosistaan, yleensä ennen kolmea ja neljää ikävuotta. Tätä kutsutaan lapsuuden muistinmenetykseksi eli infantiiliksi amnesiaksi.
Aiemmin tutkijat luulivat varhaisten muistojen olevan kuitenkin olemassa, mutta lapsilla ei vain ole kielellisiä kykyjä ilmaisemaan niitä. Äskettäiset tutkimukset osoittavat, että lapset kyllä muodostavat muistoja ensimmäisinä elinvuosinaan mutta unohtavat ne sitten tarkoituksellisten mekanismien avulla. Yksi mahdollinen selitys tälle on se, että kehittyvät aivot pyyhkivät pois varastoituja muistoja.
Aivovauriot voivat aiheuttaa unohtamista
On mahdollista menettää muistoja ennen kuin ne ovat edes päätyneet varastoitavaksi. Tämä voi johtua aivovaurioista, jotka ovat erityisesti yhteydessä muistojen muodostumiseen, ylläpitoon ja muistamiseen. Vauriot näillä alueilla voivat johtaa eriskummallisiin amnesian muotoihin.
Yhdessä tutkituimmista tapauksista potilas menetti kykynsä muodostaa uusia muistoja sen jälkeen, kun häneltä poistettiin leikkauksessa aivoista hippokampukseksi kutsuttu osa epilepsian hoitamisen takia. Toisessa kuuluisassa tapauksessa potilaalla oli samankaltainen kohtalo, kun hän kärsi viruksen aiheuttamasta aivotulehduksesta.
Lähde: Huffington Post
Lue lisää:
