Tarvitsetko hoitoa pian, vaikkei ole pää kainalossa?

Mihin menee potilas, jolla on kiireellistä hoitoa vaativa vaiva – muttei kuitenkaan niin kiireellistä, että hän tarvitsisi päivystyshoitoa?

Iisalmessa on kehitetty tähän yksi vastaus, uudenlainen puolikiireellisen hoidon malli, josta on kiinnostuttu myös muualla Suomessa.

Paikkakunnalla on kesäkuusta 2013 lähtien pyöritetty terveyskeskuksen akuuttivastaanottoa, jossa työskentelee 2,5–3 hoitajaa ja 1–2 lääkäriä. Sille on hahmoteltu myös nimeä Ensilinja.

Hoitaja ottaa vastaan, lääkäri tulee tarvittaessa

Vastaanotolle tullaan ilman ajanvarausta. Potilas ottaa vuoronumeron, hoitaja kutsuu hänet sisään ja selvittää, miksi potilas on tullut. Tarvittaessa hoitaja kutsuu lääkärin konsultoimaan.

Olennaista on saada tehtyä hoidontarpeen arviointi ja ohjata potilaita eteenpäin saamaan tarpeenmukaista hoitoa.

Vähennetään pompottelua

Tavoitteena on suoraviivainen hoitoketju: halutaan vähentää potilaan pompottelua paikasta toiseen ja jonosta jonoon.

Malli on tällä haavaa käytössä Iisalmessa, Kiuruvedellä, Sonkajärvellä ja Varkaudessa. Rovaniemi on ilmoittanut suunnittelevansa omaa pikapoliklinikkaa samaan tyyliin.

Millainen Iisalmen malli on, ylilääkäri ja avovastaanottojen päällikkö Jarno Rieppo Ylä-Savon Soten kuntayhtymästä?

- Tässä mallissa kaikki potilaat tulevat ensin hoitajan vastaanotolle. Yli puolet potilaista ovat sellaisia, jotka hoitaja pystyy itsenäisesti tai lääkäriä konsultoiden hoitamaan.

- Hoito pystytään tarjoamaan vastaanoton yhteydessä 90 prosentissa niistä syistä, joiden takia ihmiset tulevat akuuttivastaanotolle. Tehdään siis puolikiireellisten vaivojen hoitoa.

- Tapauksista 10 prosenttia vaatii päivystyshoitoa tai puolikiireellistä jatkoselvittelyä. Aina pyritään ohjaamaan potilas suoraan sen palvelun piiriin, mitä hän tarvitsee. Jos hän tarvitsee gastroskopia-tutkimuksen, ohjataan suoraan kyseiselle polille tai jos hän tarvitsee rasituskoetta, ohjataan suoraan sisätaudeille eikä pyöritetä monen mutkan kautta.

- Jos taas potilas ohjataan ajanvarausvastaanotolle, lääkäri tekee akuuttivastaanotolla arvion siitä, mitä tutkimuksia potilaalle on syytä tehdä ennen vastaanotolle menoa.

- Akuuttivastaanotto kuvaa vähän huonosti toiminnan luonnetta. Tämä on enemmän hoidontarpeen arvioinnin paikka ja hoidon toteutuspaikka eli potilasvirtoja ohjaava yksikkö, joka pyrkii löytämään reitin oikean asiantuntijan luo.

- Hoitoketjun tulee olla katkeamaton niin, että täältä lähtiessä potilas tietää, missä hänen hoitonsa jatkuu.

Millaisia kokemuksia mallista on saatu?

- Ei voi sanoa, että olisi edetty ongelmattomasti. Edelleen on sellaisia päiviä, että potilaat joutuvat odottamaan. Mutta kykenemme kustannustehokkaammin ja pienemmillä resursseilla tuottamaan enemmän palvelua – ja väittäisin, että laadukkaampaa palvelua.

- Enää ei synny tilanteita, joissa potilas jonottaa päivystykseen kuullakseen, ettei kyse ole päivystysvaivasta ja siirtyy sitten jonottamaan toiseen paikkaan.

Millaisia jonoja on akuuttivastaanotolla?

- Tämä vaihtelee päivästä toiseen, ja tilanne elää myös päivän sisällä. Aluksi ei jonoja juurikaan ollut, mutta potilasmäärät ovat kasvaneet. Nyt on yksittäisiä päiviä, jolloin voi joutua odottamaan kolmekin tuntia, mutta pääsääntöisesti jono on tunnin luokkaa. On tarve resursoida lisää henkilökuntaa.

Paljonko potilaita vastaanotolla käy?

- Ensimmäisen puolen vuoden aikana potilaita on käynyt 950 kuukaudessa. Olemme avoinna maanantaista perjantaihin kello 8–16. Potilaita on siis noin 5,6 per tunti.

Onko akuuttivastaanotto vähentänyt päivystyksen potilasmäärää?

- Kyllä on, varsin dramaattisesti. Tarkkailupotilaiden määrään se ei ole vaikuttanut, mutta aulassa odottavien määrä on päivystyksessä laskenut 1400:sta kuukaudessa 550:een.

Millaista palautetta on tullut potilailta?

- Potilaat ovat olleet tyytyväisiä ja antaneet myönteistä palautetta. On selkeästi aistittavissa, että he kokevat saavansa parempaa palvelua ja kokevat, että pompottelu on jäänyt pois.

Millainen on akuuttivastaanoton tyypillinen potilas?

- Tuki- ja liikuntaelintautiryhmät ovat yliedustettuna. Tules-potilaita on yli neljäsosa.

- Näyttäisi, että tules-potilaat ovat siirtyneet tämän palvelun piiriin ja heitä on entistä vähemmän jonossa ajanvarausvastaanotolle. Kapasiteettia vapautuu näin muulle.

Akuuttivastaanotolle eivät kuulu esimerkiksi rintakipupotilaat ja äkillisestä hengenahdistuksesta kärsivät. Näissä tapauksissa Iisalmen sairaalan yhteispäivystys on oikea osoite. Onko akuuttivastaanotolle tullut paljon ”vääriä” potilaita, jotka kuuluisivat päivystyshoitoon?

- Tätä pelättiin aluksi, mutta aika vähän tällaista on ollut.

Mitkä asiat mallissa ovat toimineet parhaiten?

- Hoidon saatavuus on parantunut, ja hoitoprosessien ja hoitoketjujen järkevöittämiseen on mahdollisuus. Ennen hoito oli pirstaleisempaa.

- Näyttää siltä, että malli tehostaa erikoissairaanhoitoon ohjautumista. Reitti on paljon suorempi.

- Ennen toiminta oli aika polarisoitunutta. Oli äkillistä päivystyshoitoa vaativat potilaat ja kroonista sairautta potevien seurantakäynnit ja tässä välissä hurja määrä ihmisiä, jotka tarvitsisivat apua, mutta joiden tarpeeseen järjestelmä kykeni huonosti vastaamaan.

Missä kohden mallissa on kehittämisen paikkoja tai huonosti toimivia osasia?

- Resurssijaon kehittäminen on tällainen paikka: ettei yli- eikä aliresursoida.

Onko mallin avulla saatu säästöjä tai onko niitä odotettavissa?

- Suoraa säästöä tulee siitä, että on pystytty keventämään kohtuullisen kallista päivystystoimintaa. Tätä kautta on kyetty kustantamaan akuuttivastaanotto.

- Joudumme odottamaan vielä tietoja siitä, syntyykö säästöjä koko palveluketjun tehostamisen kautta. Tämähän on potilasvirtojen logistiikkakeskus, joten johtaako tämä siihen, että koko palveluntuotanto tehostuu?

Onko kiinnostusta ollut myös muualta kuin Rovaniemeltä?

- Viimeksi tänään eräs kollega lähestyi ja kyseli, voisivatko he tulla kesäkuussa katsomaan. Varmaan monet etsivät mallia puolikiireellisen hoidon järjestämiseen. Tämä on kuuma kysymys terveydenhuollossa.

Lähteet: Jarno Riepon puhelinhaastattelu 29.4.2014, Ylä-Savon Sote, Yle, Mediuutiset I ja II