Terve.fi

Saako iltakuuden jälkeen vielä syödä?

Saako iltakuuden jälkeen vielä syödä?
Olet varmaan kuullut, että iltakuuden jälkeen ei saisi syödä? Onko illalla syöminen todella haitaksi?

Aamupalaa pidetään päivän tärkeimpänä ateriana, mutta iltasyöminen vasta tärkeää onkin. Aamuaterialla jaksetaan aloittaa päivän työt, sen sijaan illalla valmistaudutaan yölepoon ja energiaa tarvitaan vain kohtuullisesti. Miksi himoita illalla kaloreita enemmän kuin tarvitaan?

Ilta-aterialla tai iltapalalla on oma paikkansa vuorokauden elämänrytmissä. Keho pitää siitä, että se saa illalla sopivan määrän ruokaa. Nälkäisenä ei saa unen päästä kiinni, mutta raskaasti syöneenäkään ei nukuta.

Iltapala on muutakin kuin pelkkää ruoan syömistä. Siihen liittyy tunteita

Rauhoittuminen kevyen aterian äärellä synnyttää hyvän olon mieleen ja kehoon. Iltapala enteilee tulossa olevaa levollista yötä, mitä aivoissa syntyvä serotoniini-hormoni vahvistaa. Selkeä ateria-aika ja syömiseen panostaminen ovat arjen laatuaikaa. Iltapala on hemmottelua, kun se syödään nautiskellen.

Saako iltakuuden jälkeen vielä syödä?

”Älä syö kello kuuden jälkeen” -kielto elää sitkeästi. Sen historia juontaa käskytysaikaan. Sillä yritettiin estää liiallinen syöminen ja lihominen.

Painonhallinnan kannalta kokonaisenergiansaanti kuitenkin ratkaisee, ei kello. Nälkää ei hoideta itsehillinnällä, vaan nauttimalla ateria tai välipala. On siis täysin luonnollista syödä illallakin.

Jos päivällistä voidaan harrastusten tai muiden menojen takia nauttia yhdessä vasta myöhemmin illalla, esimerkiksi kello 20, se nautitaan silloin. Vastaavasti välipalaa on syöty aiemmin, jotta ateriavälit eivät veny liian pitkiksi.

Riittävä päiväruokailu pitää illan ruodussa

Iltasyöminen ei ole erillinen osa muusta syömiskäyttäytymisestä. Päivän ruokailut ovat kuin ketjureaktio: edellinen ateria vaikuttaa seuraavaan, ja koko päiväruokailu heijastuu iltaan. Kun iltapäivään klo 15-16 mennessä puolet päivän syömisistä on nautittu, ennuste illaksi on hyvä. Tällöin ei kehity hallitsematonta nälkää ja ruoanvalinta tapahtuu luontaisesti. Siksi kunnon päiväaikainen ruokailu on äärettömän tärkeää. Lounaalla kevyt salaatti tai keitto ei kanna riittävän pitkälle. Silloin iltapäivän kahvitauolla on syötävä jotain tukevampaa, joka voi olla tarpeen muulloinkin. Joku perustelee olematonta syömistään toteamalla ”tulee sitten illalla kuitenkin syötyä”, millä hän suorastaan manaa esille mussuttamisen illaksi.

Ilta napostellen

Napostelemalla joku hoitaa stressiään ja muita mielialoja tai palkitsee itseään työpäivän jälkeen. Jatkuva syöminen voi olla tottumus, ajankulu tai tarve syödä ja juoda television tai näyttöruudun äärellä. Pöydällä näkyvillä olevat karamellit ja sipsit houkuttelevat syömään lisää. Kannattaa pysähtyä miettimään, miksi syödään. Oivaltamalla ruokakäyttäymistänsä syvemmin, löytää samalla muita vaihtoehtoja toimintaansa.

Jos koko ajan on mielessä, mitä seuraavaksi söisi tai joisi, on hankala keskittyä mielenkiintoisiin tekemisiin ja harrastuksiin. Kun haamunälkä kaihertaa mielessä, ei aito kylläisyydentunnekaan pääse syntymään. Pää käskee syömään, vaikka vatsa sanoo ”kiitos riittää”. Tässä tapauksessa syömistä hallitsee aivojen mielihyväkeskus, ei nälkä. Ja lopputuloksena on tyytymätön mieli ja ähky olo.

IIltasyömisen ei tarvitse olla askeettista. Kauniisti katettu pöytä tarjoaa puitteet nautintoon ja hemmotteluun. Painonhallinnan kannalta iltapalan energiapitoisten ruoka-aineiden tarkkailu on paikallaan. Sen sijaan iltapalan määrää ja kokoa voi huoletta kasvattaa kasviksilla, marjoilla ja hedelmillä. Jos päivällinen on sopivan reilu, painonhallitsijan ei tarvitse kerätä energiaa iltapalalta. Hyvä syöminen on monen asian summa.

Julkaistu: 28.4.2014
Kommentoi »