Terve.fi

Tajusitko, mitä lääkäri sanoi?

Tajusitko, mitä lääkäri sanoi?
Lääkäri saattaa käyttää kieltä, jota potilas ei ymmärrä - vaikka potilaalla on oikeus ymmärtää.
Julkaistu: 3.2.2014

Ikuisuusaihe on taas esillä. Lääkäri saattaa käyttää kieltä, jota potilas ei ymmärrä. Oletko törmännyt käsittämättömään kieleen, esimerkiksi johonkin tämäntapaiseen:

"Oireet eivät viittaa bronkiittiin" (keuhkoputkitulehdukseen).

"Tauti näyttää olevan nyt remissiovaiheessa" (elpymisvaiheessa).

Terveydenhoidon ammattikieli ei välttämättä aukea potilaalle, muistutetaan tuoreessa Tessossa. Jutun mukaan liian vaikeaan kieleen törmää yhä, vaikka pitkään on tehty töitä lääketieteen kielen suomentamiseksi esimerkiksi Duodecimin sanastolautakunnassa.

Pitäisi olla yhteinen kieli, jotta saadaan yhteinen ymmärrys, kuuluu jutun pääpainotus.

- Käyttämällä omaa ammattiterminologiaa esimerkiksi sairaalan kierroilla lääkärit ja hoitajat sulkeutuvat helposti omaan maailmaansa. Terminologiaa ymmärtämätön potilas ei ole enää hoitoonsa osallistuva tasavertainen yhteistyökumppani, vaan hoitotoimenpiteiden tahdoton objekti, hahmotetaan Tesson jutussa.

Sosiaali ja terveyspoliittinen aikakauslehti Tessoa julkaisevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Potilaalla on oikeus ymmärtää

On potilaan oikeus saada riittävät tiedot terveydentilastaan niin, että hän ymmärtää hyvin tietojen sisällön, kuvaillaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran sivustolla.

On käytettävä mahdollisuuksien mukaan tulkkaamista, jos työntekijä ei osaa potilaan kieltä tai potilas ei voi tulla ymmärretyksi aisti- tai puhevian vuoksi.

Täsmällisyyttäkö?

Ammattilaiset saattavat jutun mukaan perustella latinankielisten termien käyttöä niiden täsmällisyydellä. Tärmällisyys ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista, jos se samalla sulkee potilaan pois keskustelusta, todetaan jutussa.

Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen toteaa esityksessään vuodelta 2012, että usein lääkärien suomen kielen taidoissa on kehitettävää, vaikka suomi olisikin oma äidinkieli.

Lähteet: Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti Tesso, Valvira/potilaan oikeudet, Lääkärin ammatillisen suomen kielen kehittäminen. Terveyskeskuksen näkökulma. Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen, Helsingin terveyskeskus 6.11.2012.

Lue myös:

1 kommentti