Seiso sydämesi puolesta
”Liiallinen TV:n katsominen voi lyhentää elämää”. Tällaiset otsikot tulvivat mediaan australialaisen tutkimuksen julkaisun jälkeen. Tutkimus yhdisti TV:n edessä vietetyn ajan suurempaan todennäköisyyteen kuolla sydän- tai verisuonitautiin.
Television katselu itsessään tuskin oli syynä, ellei tasainen tosi-TV:n, rikossarjojen ja komedioiden katselu vahingoita sydäntä puuduttamalla mieltä. Istuminen on todennäköisesti syyllinen. Jos olet kuin suurin osa yhdysvaltalaisista, istut suurimman osan valvetunneistasi. Kourallinen uusia tutkimuksia joutilaisuudesta ja terveydestä voi saada sinut harkitsemaan asennon vaihtoa.
Julkaisuista
Tutkijat ovat pitkään keskittyneet liikunnan terveysvaikutuksiin. Varjopuolta katsovat tutkimukset ovat nyt korostaneet joutilaisuuden seurauksia.
- Otsikoihin päässeet australialaistutkijat seurasivat seitsemän vuoden ajan 9 000 aikuisen tapoja ja terveyttä. Kaikki osallistujat olivat alun perin sydämeltään terveitä. Niillä, jotka katsoivat televisiota enemmän kuin 4 tuntia päivässä, oli 80 prosenttia suurempi todennäköisyys kuolla sydän-tai verisuonitautiin tutkimuksen aikana kuin niillä, jotka katsoivat korkeintaan kaksi tuntia päivässä (Circulation, Tammikuu 26. 2010).
- Kymmenen tervettä tanskalaista miestä ilmoittautui vapaaehtoisesti laskemaan päivittäisen askelmääränsä 10 000:sta 1 500:een. Jo kahdessa viikossa heidän lihaksensa tulivat herkemmäksi insuliinille (varhainen askel kohti diabetesta), he keräsivät ylimääräistä rasvaa keskivartaloon ja he olivat menettäneet reilusti lihasmassaa jaloistaan (Journal of Applied Physiology, toukokuu 2010).
- Toisessa tutkimuksessa tutkittiin 1 700 kanadalaista aikuista, jotka sanoivat istuvansa suurimman osan päivästä, ja huomattiin, että heillä oli 54 prosenttia suurempi riski kuolla 11 vuotta kestäneen tutkimuksen aikana kuin niillä, jotka istuivat yli puolet vähemmän.
Seiso tai liiku
Näiden tutkimusten viesti ja monien periaate on, että liikunta voittaa istumisen. Tämä ei tarkoita sitä, että sinun tulisi käyttää monia tunteja päivässä urheilemiseen, mutta mitä enemmän kävelet ja seisot, sen parempi. Lisäämällä aktiivisuutta päivään tekee hyvää lähes kaikille. Sillä on kuitenkin suurin vaikutus niille, jotka eivät valmiiksi ole aktiivisia. Sotaveteraaneilla Kaliforniassa toteutettu, silmiä avaava, tutkimus jakoi 4 384 osallistujaa viiteen ryhmään viikoittaisen liikunnan määrän perusteella. Kuten oletettiin, kuolemien määrä 8 vuoden tutkimuksen aikana väheni vähiten liikkuvasta ryhmästä eniten liikkuviin. Odottamaton löytö oli, että suurin väheneminen nähtiin vähiten liikkuvilla ja juuri siitä seuraavalla ryhmällä (Medicine and Science in Sports and Exercise, elokuu 2009). Tämä osoittaa, että ihmisille, jotka eivät ole aktiivisia, pienikin aktiivisuuden lisääminen voi tuottaa suuria tuloksia.
Jos istut suurimman osan valveillaoloaikaasi, vaikka harrastaisitkin urheilua, mikä tahansa, mitä teet lisätäksesi aktiivisuutta, on hyväksi sydämellesi, valtimoillesi, lihaksillesi ja luillesi. Tähän kuuluu myös kävelyllä käynti, puutarhatyöt ja lukeminen, TV:n katsominen ja työskentely seisoen.
Harvard Health Letter 9/10.
