Päivityksiä flunssarintamalta

Ehkä ainoa aihe, joka kilpailee säätilan kanssa yleisemmän rupattelu-aiheen tittelistä, on flunssaoireiden vertailu. Oliko sinulla hidas paine monta päivää vai tuliko se takavasemmalta ja löi maihin?

Useimmiten olemme onnekkaita. Tyypillinen flunssa on suhteellisen pieni kärsimys, joka menee pois viikossa ilman sen suurempia hoitoja. Flunssaa aiheuttavat virukset, jotka hyökkäävät ylempiin hengityselimiin (suuhun, nenään, henkitorveen). Yli 200 virusta kykenevät aiheuttamaan tällaisia infektioita, mikä varmaan on syynä siihen, miksi flunssa on niin yleinen ja siihen, miksi lääkettä on ollut niin vaikea löytää.

Koska infektio on virusperäinen, ei bakteeriperäinen, antibiootit eivät auta tartunnan saajaa tuntemaan itsensä paremmaksi. Ihmiset saavat joskus bakteeri-infektion virusinfektion lisäksi, mutta tätä tapahtuu vain pienessä osassa tapauksia. On saatavilla kymmeniä reseptivapaita flunssalääkkeitä, mutta niiden tarkoitus on ainoastaan lievittää oireita ja siitäkin väitellään, kuinka hyvin ne sen tekevät.  Lääkettä, joka voisi taistella viruksia vastaan tai poistaa ne nopeammin elimistöstä, etsitään yhä.

Tässä on lyhyesti muutama ehdokas:

Vitamiinit

Yksi ensimmäisistä vaihtoehtoisista flunssahoidoista on peräisin Nobel-palkittu Linus Paulingin vuonna 1970 julkaisemasta kirjasta Vitamin C and the Common Cold. Yleisesti tutkimukset eivät ole tukeneet Paulingin ajatusta siitä, että  päivittäisannokset (1000-2000 mg) pitäisivät flunssan poissa. Hoitotutkimusten tulokset ovat olleet yhtä mitäänsanomattomia. Ovi on hieman raollaan rasittavaa urheilua harrastaville, varsinkin jos he urheilevat kylmässä säässä. Jotkut tutkimukset ehdottavat, että heillä C-vitamiini voisi ehkäistä flunssaa.

Tutkijat ovat huomanneet korrelaatiota korkeissa D-vitamiinimäärissä ja vähäisissä raportoiduissa hengityselinsairauksissa.  Yksi tutkimus osoitti E-vitamiinin pienen ehkäisevän vaikutuksen vanhustenkotiasukeilla. Kummankaan vitamiinin tehosta ei ole riittäviä todisteita, jotta niitä voisi suositella flunssan ehkäisyyn.

Echinacea (Auringonhattu-uute)

Echinacean hoito ja ehkäisytutkimukset ovat kaikki olleet erittäin rohkaisemattomia.

Muutama vuosi sitten julkaistu luotettava arvio tuli siihen erittäin pätevään tulokseen, että on olemassa joitain (mutta ei täysin yksimielisiä) todisteita, että Echinacea Purpuran (lajikkeita on monta) maanpäällisillä osilla saattaa olla aikuisille apua flunssan alkuvaiheissa. Viime vuonna Consumerlab.com -testausyhtiö julkaisi tulokset 18 eri echinacea-valmisteen arvioista. Yhtiön testit eivät pystyneet selvittämään, sisälsivätkö tuotteet etiketeissä mainittuja echinacea-aineita. Pieni lohtu on se, että yksikään tuote ei sisältänyt liikaa raskasmetalleja, hyönteismyrkkyjä tai mikroskooppista kontaminaatiota.

Monia muitakin kasveja on tarjottu flunssalääkkeiksi, esimerkiksi ginsengiä, seljanmarjaa, valkosipulia ja oliivinlehteä, mutta tutkimukset ovat rajalliset, eikä yksikään ole todistautunut tehokkaaksi.

Sinkki

Sinkin ura flunssalääkkeenä alkoi vuonna 1984, kun texasilainen tutkija George Eby väitti kurkkupastillien lyhentävän flunssa-aikaa viikolla. Luotettavat tutkimukset eivät ole tämän jälkeen todistaneet sinkkitablettien tai nenäsuihkeen ehkäisevän flunssaa. Sinkkigeelin tulokset olivat lupaavia, mutta geeli on myös yhdistetty hajuaistin menettämiseen. Viimevuonna julkaistussa artikkelissa Eby väitti, ettei suurin osa sinkkituotteista sisällä mineraalia muodossa (positiivisesti latautunut, sinkki-ioni), joka taistelee flunssaa vastaan, ja siksi ne ovat tehottomia.

Liikunta

Rankka urheileminen heikentää immunologisia vastuksia, ainakin hetkellisesti, mutta kohtuullinen, säännöllinen fyysinen liikunta saattaa voimistaa niitä. Viime vuonna British Journal of Medicinessä julkaistu tutkimus lisäsi todisteita siitä, että säännöllinen liikunnallinen tausta suojelee flunssalta. Tutkimukseen kuului 1 000 18-85-vuotiasta aikuista, jotka täyttivät kyselyitä kolmen kuukauden ajanjaksolla. Kyselyssä kysyttiin heidän liikuntatottumuksiaan ja flunssaoireitaan. Osallistujilla, jotka urheilivat viitenä päivänä viikossa, oli 43 prosenttia vähemmän flunssaoireita kuin niillä, jotka urheilivat enintään yhtenä päivänä viikossa.

Empatia

University of Wisconsinin tutkijat kouluttivat kahden terveysaseman hoitavia lääkäreitä näyttämään eri tasoista empatian määrää potilailleen, jotka valittivat hengityselinongelmia. Potilaita pyydettiin arvioimaan heidän kanssakäymistään lääkärin kanssa ja palaamaan kahdesti seuraavan kahden viikon aikana, jolloin heidän oireensa tarkistettiin. Kaksi vuotta sitten Journal of Family Medicinessä julkaistujen tuloksien mukaan potilaat, jotka arvioivat lääkärinsä empatian määrän korkeaksi ensimmäisellä käynnillä, kertoivat flunssaoireiden loppuneen keskimäärin päivää aikaisemmin kuin muilla osallistujilla. Nenänestetestit osoittivat, että empaattinen tapaaminen oli myös parantanut heidän immuniteettiaan.

Uni

Kylmä ilma ei aiheuta flunssaa, kuten eivät märät sukat tai ulkona kulkeminen ilman hattua. Mutta nalkuttavat vanhemmat voivat olla oikeassa yhdessä asiassa: hyvät yöunet pitävät sinut terveenä ja saattavat pitää flunssan poissa. University of Pittsburghin tutkijat saivat 150 tervettä vapaaehtoista pitämään unipäiväkirjaa kahden viikon ajan. Tämän jälkeen osallistujat laitettiin laboratorio-olosuhteisiin, jossa heidät altistettiin flunssaviruksille ja tarkkailtiin viisi päivää. Ihmisillä, jotka raportoivat vähemmän kuin seitsemän tuntia yöunta, oli lähes kolminkertainen mahdollisuus saada infektio kuin niillä, jotka nukkuivat vähintään kahdeksan tuntia yössä.

Lähde: Harvard Health Letter. Helmikuu 2011.