Kaksisuuntaiset yhteydet sydämen ja muun elimistön terveyden välillä

Tarkastelemme tässä artikkelissa lukuisia sydämen sekä muiden elinten ja kudosten välisiä yhteyksiä.

Sydän

Sydän lyö keskimääräisen ihmiselämän aikana noin 2,5 miljardia kertaa pumpaten verta kehon jokaiseen soppeen. Tämä tasainen virtaus kuljettaa mukanaan happea, polttoainetta, hormoneja ja lukuisia muita välttämättömiä molekyylejä ja sen avulla elimistö pääsee eroon aineenvaihdunnan kuona-aineista. Kun sydän pysähtyy, elimistön elintärkeät toiminnot keskeytyvät, osa niistä välittömästi. Sydän ja valtimopuusto kommunikoivat jatkuvasti muun kehon kanssa saaden muualta elimistöstä elintärkeää palautetta.

Keuhkot

Sienimäinen, verisuonia täynnä oleva keuhkokudos luovuttaa verenkiertoon happea, poistaa elimistöstä hiilidioksidia ja suodattaa pois pieniä verihyytymiä ja kudoskappaleiden jäännöksiä. Kuten sydäntaudeillakin, myös kroonisilla keuhkosairauksilla, kuten emfyseemalla eli keuhkolaajentumalla ja astmalla on usein laaja-alaisia systeemisiä seurauksia. Niiden takia sydämen oikea kammio saattaa laajentua, mikä johtaa sydämen oikean puolen vajaatoimintaan. Näitä keuhkosairauksia sairastavien potilaiden verenpaine kohoaa herkästi ja heillä ilmenee usein sydämen rytmihäiriöitä. Unenaikaiset hengityshäiriöt, etenkin uniapnea, voivat myös vaikeuttaa sydämen toimintaa.

Munuaiset

Pavunmuotoiset munuaiset käsittelevät vuorokaudessa lähes 200 litraa verta suodattaen siitä pois kuona-aineita ja vettä. Ne vapauttavat myös erytropoietiinia, joka saa luuytimen tuottamaan veren punasoluja, verenpaineen säätelyyn osallistuvaa reniiniä ja D-vitamiinin aktiivista muotoa, kalsitriolia, jota sekä luusto että sydän tarvitsevat. Sydän ja munuaiset toimivat tiiviisti yhteistyössä. Lieväkin munuaisvaurio kohottaa sydäninfarktin ja aivohalvauksen vaaraa sekä vaaraa kuolla niihin. Sydäntauti voi myös kieliä munuaissairaudesta.

Lihakset

Aktiiviset lihakset pitävät tyypin 2 diabeteksen kurissa tehostamalla veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuden hallintaa. Tämä nopeasti yleistyvä sairaus vaurioittaa sydäntä ja valtimoita. Lihasvoimaharjoittelu auttaa valtimoita pysymään notkeina ja sydäntä pysymään terveenä ja vahvana.

Aivot

Aivojen ja sydämen välinen yhteydenpito vaikuttaa niiden molempien terveyteen.

Silmät

Kohonnut verenpaine ja diabetes voivat heikentää näköä ahtauttamalla silmän pieniä valtimoita, jolloin niiden seinämiin kehittyy pullistumia (aneurysmia), jotka tukkivat verkkokalvon pieniä verisuonia ja estävät normaalin verivirtauksen, jolloin verkkokalvoon ilmaantuu kuolleesta kudoksesta koostuvia alueita.

Hampaat ja ikenet

Infektiot ja tulehdus hampaiden ja ikenien ympäristössä (parodontiitti) saattavat edistää sydän- ja verisuonitautiprosessien etenemistä. On myös mahdollista, että parodontiitti ja siitä johtuva hammaskato voivat yksipuolistaa ruokavaliota, mikä puolestaan saattaa edistää sydäntautien kehittymistä. Suun bakteerit voivat joskus levitä sydämen sisäkalvoon, joka on sydämen kammioiden sisin kerros. Tämä infektio, endokardiitti, voi vaurioittaa tai tuhota sydämen läppiä.

Kilpirauhanen

Sydän reagoi erittäin herkästi kilpirauhasen lähettämiin viesteihin. Yliaktiivinen kilpirauhanen saattaa aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, verenpaineen kohoamisen ja toisinaan jopa rintakipua. Kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa hidastaa sydämen sykettä liikaa sekä edistää valtimonrasvoittumisprosessia tai sydämen vajaatoimintaa. Rytmihäiriölääkkeet, etenkin amiodaroni, voivat häiritä kilpirauhasen toimintaa.

Maksa

Kuten kehon suurimmalle sisäelimelle sopiikin, maksalla on hyvin suuri määrä erilaisia tehtäviä. Nämä ulottuvat ruoansulatuksen tarvitsemien sappihappojen tuotannosta ja erityksestä lääkeaineiden, alkoholin ja erilaisten myrkkyjen hajottamiseen. Maksa on myös keskeinen logistiikkakeskus, joka tuottaa, varastoi ja prosessoi rasvoja ja kolesterolia. Roolinsa takia maksalla on suoria yhteyksiä sydänterveyteen.

Iho

Iho-ongelmat voivat heijastua sydämeen ja valtimoihin. Ihosairaudet, kuten psoriaasi, (katso kuva) ovat yhteydessä sydäntauteihin.

Haima

Mahalaukun takana sijaitseva haima valmistaa entsyymejä, joiden avulla elimistö pystyy sulattamaan ruokaa. Haima tuottaa myös insuliinia ja glukagonia. Insuliini pakottaa veren glukoosin lihassoluihin. Glukagoni puolestaan saa maksan vapauttamaan varastoimaansa glukoosia verensokerin laskiessa liian matalaksi. Tyypin 1 diabetesta sairastavien haima ei tuota lainkaan insuliinia. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kehon kudokset sen sijaan eivät reagoi insuliinin riittävän hyvin. Tuloksena kehittyvä liian korkea verensokeri vaurioittaa valtimoita, hermoja ja monia muitakin kudoksia. Diabetes on tärkein sydän- ja verisuonitaudeille altistava tekijä. Diabeetikoiden on elintärkeää pitää verensokerinsa ja verenpaineensa hallinnassa.

Vyötärölihavuus

Alavatsan sisäelinten ympärille ja ihon alle kerääntyvä rasvakudos on sydämen kannalta vaarallisempaa kuin muualle varastoitunut rasva.

Sukupuolielimet

Munasarjojen ja kivesten tuottamat hormonit vaikuttavat voimakkaasti sydämen terveyteen. Hiipuva sukupuolihormonien tuotanto saattaa myöhemmällä iällä edistää sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. Miesten seksuaaliset häiriötkin saattavat kieliä piilevästä sydän- ja verisuonitaudista.

Luusto

Osteoporoosi kohottaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitautiin, sydäntaudit puolestaan kohottavat osteoporoosin vaaraa.

Nivelet

Nivelreuma, kihti, punahukka (SLE) ja muut krooniset autoimmuunitaudit aiheutuvat elimistön immuunipuolustuksen virheellisestä toiminnasta. Ne näyttävät myös kohottavan sydäntautiin sairastumisen vaaraa. (Tämä ei päde nivelrikkoon.) On mahdollista, että näihin nivelsairauksiin liittyvän tulehduksen hallinta voisi lievittää sydäntauteja, mutta toistaiseksi niiden aiheuttamaa ylimääräistä sydäntautiriskiä voidaan parhaiten hallita kiinnittämällä huomiota ruokavalioon, painoon, liikuntaan, verenpaineeseen ja veren kolesteroliarvoihin.