Reaktiivisten artriittien takaa löytyy joukko bakteereita
Reaktiiviset artriitit ovat niveltulehduksia, joiden syy löytyy usein muualla elimistössä sairastetusta bakteeritulehduksesta. Syylliseksi paljastuu tavallisimmin bakteeri, joka on ennen niveltulehduksen puhkeamista aiheuttanut virtsaputken tulehduksen tai ripulin.
Nykyisin bakteeriperäisen ripulin sairastaa joka vuosi noin 7000 suomalaista. Potilaista 3000 – 4000 saa sen kampylobakteerista, 2000 Salmonellabakteerista, 600 Yersinia-bakteerista ja 100 Shigella-bakteereista. Sukupuoliteitse tarttuvan klamydiabakteerin aiheuttama tauti on yleisin reaktiivista artriittia aiheuttavista infektioista.
Osa reaktiivisista artriiteista parantuu itsestään, mutta joillekin potilaille kehittyy vakava niveltulehdustauti, joka voi edellyttää jopa sairaalahoitoa.
Suomalaiset reumatologit ovat saavuttaneet maailmanmainetta reaktiivisten artriittien tutkijoina. Ensimmäinen ja maailmalla kaikkein tunnetuin suomalainen aiheen tutkija oli Ilmari Paronen, jonka tutkimukset käsittelivät jatkosodan loppuvaiheessa Karjalan Kannaksen sotajoukoissa raivonneen punataudin aiheuttamia niveltulehduksia.
Sittemmin on löydetty muitakin bakteereita, jotka joillakin potilailla aiheuttavat niveltulehduksen noin kaksi – neljä viikkoa taudin puhkeamisesta. Professori Marjatta Leirisalo-Repo kertoo, että hän tuli mukaan reaktiivisten artriittien tutkimukseen suotuisassa vaiheessa, pian sen jälkeen, kun suomalainen tutkijaryhmä oli 1970-luvun alussa löytänyt uuden taudin Yersinia-artriitin.
Ranskalaiset ja ruotsalaiset tutkijat olivat havainneet uuden niveltaudin piirteet 1960-luvun lopulla, mutta suomalaiset kuvasivat 1969 Yersinia-infektioon liittyvän reaktiivisen artriitin koko kirjon. Tämä ansio kuuluu erityisesti laboratoriolääkäri Paavo Ahvoselle. Työryhmä Paavo Ahvonen, Kimmo Aho ja Kai Sievers pääsi historiaan myös reaktiivisen artriitin käsitteen keksijänä. He esittivät tätä käsitettä vuonna 1969.
Kannaksen joukkojen punatauti tutkimuksen lähtökohtana
Ennen kuin käsite reaktiivinen artriitti vakiintui, tunnettiin vastaava oireyhtymä nimellä Reiterin syndrooma. Saksalainen Hans Reiter julkaisi kuvauksen artriitin (niveltulehdus), uretriitin (virtsaputkentulehdus) ja konjunktiviitin (silmän sidekalvotulehdus) yhdistelmästä vuonna 1916.
Reiterin oireyhtymän nimellä tunnetaan myös historian laajin niveltulehdusepidemia, joka seurasi Karjalan Kannaksen sotajoukoissa, niin suomalaisissa kuin neuvostoliittolaisissakin, raivonnutta punatautia eli ripulitautia.
Tämän Shigella-bakteerin aiheuttamaan ripulitautiin sairastui noin 100 000 sotilasta, joista myöhemmin niveltulehdukseen Ilmari Parosen tutkimusten mukaan 344 suomalaista varusmiestä. Monelle kehittyi myöhemmin selkärankareuma.
Antibiootit eivät purreetkaan suolistobakteeri-peräisiin niveltulehduksiin
Kun reaktiiviset artriitit ovat bakteerien aiheuttamia tauteja, on helppo ajatella, että niitä vastaan voi taistella antibiootein. Marjatta Leirisalo-Repo ja Heikki Repo tutkimusryhmineen toivoivat, että pitkillä antibioottikuureilla saisi tautiin apua ja tieteellinen tutkimus sen todistamiseksi käynnistyi 1990-luvun alussa. Suolistoperäisten bakteerien aiheuttamat niveltulehdukset osoittautuivat kuitenkin hankaliksi: niitä eivät antibiootit parantaneetkaan. Hyötyä antibiooteista kuitenkin osoittautui olevan klamydiabakteerin aiheuttamassa niveltulehduksessa.
Vaikka myöhemmät tutkimukset eivät olekaan tukeneet tätä pitkän antibioottikuurin käyttöä klamydian aiheuttaman reaktiivisen artriitin hoidossa, Leirisalo-Repo kertoo, että klamydiainfektio on edelleenkin mielenkiinnon kohteena, koska klamydia saattaa jäädä piileväksi ja voi uudelleen aktivoitua (“herätä eloon”) ja mahdollisesti aiheuttaa pitkienkin aikojen kuluttua niveltulehduksia.
Reaktiivisten artriittien hoito
Reaktiivisissa artriiteissa tulehtuvat yleensä alaraajojen suuret nivelet. Tulehdus on epäsymmetrinen. Noin 30 prosentilla sairastuneista on myös selkäkipuja. Muita oireita ovat mm. kyhmyruusu, värikalvontulehdus silmissä, sidekalvontulehdukset, sukuelinten tulehdukset ja suun haavaumat.
Reaktiivisiin artriitteihin sairastuvat nuoret aikuiset. Siihen sairastutaan harvoin lapsena. Ensimmäinen artriitti puhkeaa harvoin enää yli 60-vuotiaana. Reaktiivisia artriitteja hoidetaan tulehduskipulääkkein. Jos potilaalla on turvotusta nivelissa, käytetään kortisonia paikallishoitona.
Jos potilas on kuumeinen, hänellä on suurten nivelten tulehdus ja hänellä on liikkumisvaikeuksia, voidaan käyttää kortisonia tabletteina. Antibiotteja käytetään aina, jos potilaalla on klamydian aiheuttama artriitti. Äkäiseen artriittiin saatetaan myös käyttää reumalääkkeistä sulfasalatsiinia.
Reaktiiviseen artriittiin sairastuva joutuu moninaisiin tutkimuksiin taudin selvittämiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa häneltä otetaan ulosteviljely mahdollisen suolistoperäisen infektion selvittämiseksi, sekä virtsasta klamydia-antigeeni.
Bakteereita niveltautien syinä
- A-ryhmän streptokokki aiheuttaa angiinaa tai tulirokkoa. Sen jälkitautina voi esiintyä reumakuumetta sekä sydäntulehduksia ja sydämen läppävikoja. Suomessa reumakuumeen taudinkuvassa tapahtui muutos 1930-luvulla, jolloin se muuttui aikaisempaa lievemmäksi, sydäntulehdukset ja läppäviat vähenivät ja sairastuneiden keski-ikä nousi. Penisilliinin käyttö angiinan hoidossa ja elintason nousu selittävät taudin lievenemistä ja vähenemistä. Kehitysmaissa tauti on edelleenkin yleinen. Professori Marjatta Leirisalo-Revon väitöskirja vuodelta 1977 käsitteli reumakuumetta Suomessa.
- Karjalan Kannaksen joukoissa Shigella-bakteeri aiheutti valtaisan punataudin, josta tutkimuslähteiden mukaan 344 sairastui niveltulehdukseen. Ilmari Paronen julkaisi vuonna 1948 tiedot tästä historian laajimmasta niveltulehdusepidemiasta. Kahdenkymmenen vuoden seurannassa monelle oli kehittynyt selkärankareuma, josta tutkimustulokset julkaistiin vuonna 1968. Shigella on ikivanha bakteeri. Sen aiheuttamasta punataudista ja niveltulehduksista on kirjoitettu 1800-luvulta lähtien. Bakteeri tunnistettiin 1900-luvun alussa, mutta jo 1800-luvun niveltulehduskuvaukset viittaavat sen aiheuttamiin oireisiin.
- Salmonellabakteeri aiheuttaa nykyisin Suomessa noin 2000 suolistoinfektiota vuosittain. Tautia tulee ulkomailta turistikohteista mm. siipikarjan huonosti kypsennetystä lihasta. Bakteeri löytyi jo 1800-luvulla, mutta sen aiheuttamat niveltulehdukset kuvattiin lääketieteellisissä julkaisuissa vasta 1960-luvulla.
- Pahamaineisin salmonellabakteereista on Salmonella typhi -bakteeri, joka aiheuttaa lavantautia, vakavaa yleisinfektiota, jonka oireina ovat yleensä korkea, pitkään jatkuva kuume sekä ummetus tai ripuli. Tautia esiintyy Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä Tyynenmeren saarilla, erityisesti trooppisilla alueilla. Suomessa
- todetaan vuosittain keskimäärin viisi lavantautitartuntaa, jotka on lähes aina saatu näiltä alueilta. Lavantaudin voi parhaiten välttää hyvällä käsi- ja elintarvikehygienialla.
- Suomalainen Paavo Ahvosen tutkijaryhmä löytää Yersinia-artriitin vuonna 1972. Sitä aiheuttaa enterobakteereihin kuuluva Yersinia-bakteeri, joka on yleinen luonnonympäristössä. Osalta niveltulehdukseen sairastuneista potilaista löytyy bakteeria tai sen rakenneosia nivelnesteessä tai nivelkalvoilla. Hyvä keittiöhygienia ja vihannesten huuhtelu runsaalla vedellä vähentävät bakteeria.
- Kampylobakteereita on useita ja niitä elää eläinten ja ihmisten suolistoissa. Karjaeläimistä ihmiseen kulkeutuneet kampylobakteerit aiheuttavat ihmisessä ripulitauteja ja niiden jälkitauteina mm. reaktiivisia artriitteja. Kampylobakteereista Campylobacter pylori on synonyymi nimelle Helicobacter pylori, jota on tavattu ainoastaa ihmisen tulehtuneesta mahalaukusta ja suolistosta. Se aiheuttaa joillakin kantajillaan pitkällä aikajänteellä mahasyöpää, joten potilailta, joiden lähisuvussa on esiintynyt mahasyöpää, se häädetään
- rankalla lääkekuurilla. Se todetaan joko verinäytteestä, mahalaukun koepalasta mikroskooppitutkimuksessa tai viljelynäytteissä tai puhallustestillä.
- Klamydiabakteeri Chlamydia trachomatis on sukupuoliteitse tarttuva ja voi aiheuttaa myös niveltulehdusta, jos se jää piileväksi elimistöön. Se hoidetaan antibiooteilla ja myös partnerit on hoidettava.
- Yhä uusia bakteereita tutkitaan ehdokkaina reaktiivisten artriittien syiksi. Vaikka jo monien reaktiivisten artriittien syy löytyy, vielä niistä jää 40 prosenttia vaille selitystä. Muutama niveltulehdus vuosittain selittynee keuhkoklamydiaa aiheuttavalla bakteerilla.
- Professori Marjatta Leirisalo-Repo arvioi, että 5 – 10 prosenttia reaktiivisten artriittien syistä voisi olla keuhkoklamydiabakteeri Chlamydia pneumoniae. Myös muita bakteereita on tutkijoiden kiinnostuksen kohteena, mutta ne näyttävät selittävät hyvin vähäisen osan reaktiivisista artriiteista.
