Turistiripuli on tavallisin terveysongelma, johon matkailija törmää. Noin kymmenen miljoonaa lämpimiin maihin matkaavaa saa turistiripulin vuosittain. Riski sairastua on suurempi alueilla, joissa elintarvikehygienia on puutteellista.
Myös lämmin vuodenaika lisää sairastumisen vaaraa. Esimerkiksi Välimeren pohjoisrannikon maissa on 10 – 20 % todennäköisyys sairastua turistiripuliin viikon turistimatkan aikana. Sen sijaan Afrikassa, Lähi-Idässä ja Etelä-Aasiassa todennäköisyys on 20 – 60 %.
Lyhyt, lievä ja bakteeriperäinen
Suurimman osan turistiripulitapauksista (noin 50 – 70 %) aiheuttavat bakteerit. Tällöin syyllinen on yleisimmin joko E. coli tai kampylobakteeri. Virukset aiheuttavat 0 – 20 % tartunnoista ja alkueläimet noin 0 – 5 %.
Turistiripuli yllättää usein ensimmäisen matkustusviikon loppupuolella ja voi oireilla nimensä mukaisesti ripulina, vatsakipuna, pahoinvointina, päänsärkynä ja kuumeiluna. Tavallisesti oireet ovat onneksi kuitenkin lieviä.
Tauti kestää keskimäärin 3 – 4 päivää, jonka jälkeen se paranee itsestään, mutta vaikeammat tautimuodot voivat kestää viikonkin. Joskus oireilua saattaa esiintyä jopa kuukauden ajan.
Turistiripuli on yleisin nuorilla aikuisilla johtuen mahdollisesti siitä, että he eivät ole ruokansa suhteen yhtä varovaisia kuin muut ikäluokat.
Näyttäisi myös siltä, että ravintoloissa syöminen kasvattaa turistiripulin riskiä. Tämä ilmeisesti pätee erityisesti kehitysmaissa, joissa ei ole terveystarkastajia valvomassa ruokapaikkojen hygieniatilannetta.
Turistiripulin saavat herkemmin ihmiset, jotka käyttävät mahalaukun happamuuden vähentämiseen tarkoitettuja lääkkeitä, esimerkiksi happopumpunestäjiä. Samoin sairastumisriski on suurempi henkilöillä, jotka ovat immuunipuutteisia tai joilla on krooninen suolistotulehdus tai ns. hapoton maha leikkauksen jälkitilana.
Turistiripulin estäminen haasteellista
Tartuntavaaraa voi todennäköisesti pienentää noudattamalla huolellisesti käsihygienia- ja ruokailuohjeita. Tosin ruokailuohjeiden tarkka noudattaminen voi olla vaikeaa, ainakin pidemmällä matkalla. Turistiripulin riskiä voi ilmeisesti pienentää myös valmistamalla ruoka itse huolellisesti kypsentämällä.
Seuraavassa joitakin muita yleisohjeita riskin pienentämiseksi:
- Kädet kannattaa pestä saippualla tai puhdistaa alkoholia sisältävällä desinfiointiaineella aina vessareissun jälkeen, sekä ennen ruokailua tai ruoan käsittelyä.
- Ripulia eivät yleensä aiheuta tuoreet ja itse kuoritut hedelmät, kuumat ja juuri valmistetut keitot/liha- ja kalaruoat, kuumat vihannekset keitoissa/paistoksissa tai leipä/muut kuivat viljatuotteet.
- On turvallisinta juoda pullotettua vettä tai pullotettua hiilihappopitoista juomaa
Milloin hoitoon?
Useimmiten lievä turistiripuli hoituu runsaalla nesteytyksellä, suolatasapainon korjauksella ja levolla. Jos sairastuneen vointi ei kohennu parissa päivässä tai korkea kuume ja oksentelu kestävät yli 24 tuntia, olisi syytä käydä lääkärin vastaanotolla. Samoin on syytä tehdä herkästi, jos potilas on vanhus tai pieni lapsi.
Turistiripulia voidaan hoitaa useissa tapauksissa tarvittaessa antibiooteilla. Lääkkeen valintaan vaikuttavat mm. oletettu ripulin aiheuttaja, mahdollinen ulosteviljelyn tulos, matkakohde ja sairastuneen oireet/ominaisuudet.
Tarkempaa tietoa ruokailuohjeista ja yleensäkin turistiripulista löydät Matkailijan terveysoppaasta.
