Työnantajalla on velvollisuus puuttua työntekijän liialliseen alkoholin käyttöön

Käytännössä alkoholin kulutuksen ottaminen puheeksi on usein työterveyslääkäreiden ja –hoitajien tehtävä. Tutkimuksen mukaan alkoholista kysyminen ei loukkaa työterveyshuollon asiakkaita.

Runsas alkoholin käyttö uhkaa paitsi terveyttä, myös työnteon sujuvuutta. Alkoholin suurkulutus vaikuttaa mielialaan sekä uneen ja sitä kautta yleiseen keskittymiskykyyn. Suurkuluttaja saattaa olla myös usein sairauslomalla.

- Terveydenhuoltohenkilökunta pelkää turhaan, että alkoholista kysyminen loukkaisi asiakkaita, sillä tutkimuksen mukaan 98 prosenttia suomalaisista suhtautuu positiivisesti siihen, että heidän alkoholin kulutuksestaan kysytään. Harva kuitenkaan ottaa asiaa itse puheeksi esimerkiksi työpaikkojen terveystarkastusten yhteydessä, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija Leena Heljälä.

Työ ja terveys Suomessa 2006 –tutkimuksen mukaan työssäkäyvistä miehistä 53 prosenttia ja naisista 19 prosenttia on alkoholin riskikuluttajia. Riskikulutuksella tarkoitetaan sellaista alkoholinkäyttöä, joka aiheuttaa terveydellisiä riskejä. Työnantajan tarjoama tuki saattaa olla alkoholia paljon käyttävälle hyvinkin tärkeää, sillä Heljälän mukaan varhaisvaiheen suurkuluttaja ei välttämättä itse tunnista ongelmaansa, koska juominen ei vielä näy ulospäin.

Työterveyshuollossa voidaan auttaa asiakasta tunnistamaan omat juomatapansa ja mahdollinen riskikulutus. Tarvittaessa alkoholin käytön vähentämiseksi tarjotaan neuvontaa ja tukea, Heljälä kertoo.

Omat juomatapansa voi testata netissä osoitteessa www.paihdelinkki.fi, jossa muutamaan kysymykseen vastaamalla saa henkilökohtaisen palautteen alkoholin kulutuksestaan.

Alkoholiongelmat seuraavat työpaikalle

Alkoholin suurkulutus näkyy työpaikoilla työn tekemisessä ja vuorovaikutussuhteissa.

- Työn eteneminen viivästyy, tulee erilaisia ihmissuhdevaikeuksia ja jopa tapaturma- ja läheltä piti –tilanteita. Alkoholin käytöstä johtuva tehottomuus ja poissaolot vaikuttavat työn tuottavuuteen ja aiheuttavat kustannuksia työnantajalle, Leena Heljälä sanoo.

Työpaikoilla olisi hyvä puhua alkoholista ja sopia yhteiset säännöt esimerkiksi siitä, käytetäänkö työpaikan tilaisuuksissa alkoholia.

- Töissä voi olla syytä sopia yhtenäiset rajat, joihin kaikki sitoutuvat, jolloin rajat ylittävä käyttäytyminen ei ole suotavaa. Alkoholin liiallinen käyttö ei ole yhden ihmisen asia, vaan nimenomaan koko työpaikan asia.

Alkoholin aiheuttamista ongelmista kärsivän työntekijän ei tarvitse itse olla suurkuluttaja, sillä myös perhe-elämän vaikeudet heijastuvat työntekoon. Esimerkiksi puolisolla, lapsella tai isovanhemmalla voi olla alkoholiongelma, josta johtuvat huolet seuraavat mukana työpaikalle.

Alkoholin kulutus on noussut yleiseksi keskustelunaiheeksi muun muassa alkoholiveron nousun myötä.

- Tutkimusten perusteella tiedetään jo, että alkoholiverojen nostaminen on merkittävin tekijä, jolla alkoholin kulutus pidetään aisoissa. Muut ehkäisevät toimenpiteet ovat heikompia keinoja.

Heljälän mielestä alkoholin kohtuukäyttäjät ansaitsevat kehut siitä hyvästä, että he pystyvät pitämään kulutuksensa aisoissa.

- Yksi tai kaksikin alkoholiannosta päivässä on vielä kohtuukäyttöä, mutta silti pitäisi muistaa olla ottamatta lainkaan yhtenä tai kahtena päivänä viikossa ja lepuuttaa maksaa, hän muistuttaa.

Lähde: Työterveyslaitoksen tiedote 18.1.2008