Terve.fi

Kuka välittäisi minusta?

Kuka välittäisi minusta?
Jokaisen elämässä vuorottelee tarve olla yksin ja tarve olla yhdessä. Tarvitsemme omaa aikaa, mutta myös yhteyttä muiden kanssa.

Omaan valintaan, rauhaan tai mietiskelyyn perustuva yksin olo voi kiireisessä elämässä olla kantava voima ja lisätä mielen hyvinvointia.

Pakon sanelema yksin jääminen puolestaan saattaa ahdistaa, ja siihen haluaisi apua. Ei toivotussa yksinäisyydessä on paljolti kyse siitä, ettei ole ketään, kenen kanssa jakaa elämää ja kokemuksia.

Yksinäisyyteen ja syrjään jäämiseen voi liittyä myös häpeän tunne, omaa tilannetta ei edes haluta myöntää muille. Kuitenkin esimerkiksi Mielenterveysseuran Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa ja kriisikeskuksissa yksinäisyys on yksi suurimmista yhteydenoton syistä.

Näkökulmia yksinäisyyteen

Sosiaalinen yksinäisyys liittyy ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen, jolle voi olla erilaisia esteitä. Esimerkiksi vaativa työ ja kilpailu estävät monia saamasta kaipaamaansa läheisyyttä. Työtön puolestaan jää helposti sivuun yhteiskunnan arjesta ja yhteisöllisyydestä. Maahanmuuttajat kokevat yksinäisyyttä muuttaessaan vieraaseen maahan, uuden kulttuurin pariin.

Sosiaaliseen yksinäisyyteen voi liittyä myös fyysinen ja seksuaalinen yksinäisyys. Lähellä ei ole ketään, johon tukea, turvata tai jota koskettaa. Yksinäisyys ei silloin ole vain seuran puutetta, vaan syvällistä yhteydenkaipuuta toiseen ihmiseen.

Läheisen ihmisen menettäminen voi synnyttää emotionaalista yksinäisyyttä. Silloin voi ajautua syrjään muista ja vieraantua vanhasta lähipiiristä. Emotionaalisesti yksinäinen voi tuntea olonsa tarpeettomaksi, ahdistuneeksi, kyllästyneeksi ja tyhjäksi.

Vaikka kuka tahansa voi olla yksinäinen, joillekin yksinäisyys on olosuhteiden pakosta suurempi taakka. Monet sairaudet saattavat pakottaa yksinäisyyteen. Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden väärinkäyttö saavat monet eristäytymään tai joutumaan muiden eristämiksi. Sairautta, kipua tai poikkeavaa käytöstä voi olla vaikea kestää, ja ihminen tulee torjutuksi. Myös esimerkiksi huono kuulo voi hankaloittaa yhdessäoloa.

Yksinäisyyttä ja aikuisen puutetta tuntee tänä päivänä moni lapsi ja nuori. Lapsi voi tuntea olonsa yksinäiseksi myös perheessä, jos yhteinen aika jää vanhempien työn ja muiden menojen vuoksi yhä vähemmälle.  Samoin uudelle paikkakunnalle muutto tai koulun vaihtaminen voi aiheuttaa yksinäisyyttä.

Maaseudulta kaupunkiin muuttanut nuori voi tuntea itsensä yksinäiseksi, koska ei tunne ketään. Nuoret saattavat paeta yksinäisyyttään nettiin ja eristäytyä tuntikausiksi, joskin verkossa olo voi myös helpottaa yksinäisyyttä. Myös perheen taloudellinen tilanne saattaa vaikuttaa nuorten harrastusmahdollisuuksiin niin, että nuori voi joutua kaveripiirin ulkopuolelle.

Avioliitossakin voi tuntea yksinäisyyttä, jos kosketus kumppaniin tai lapsiin on vähäistä.

Suomessa on arvioitu olevan jopa satoja tuhansia yksinäisiä vanhuksia. Iän mukana tulevat menetykset aiheuttavat yksinäisyyttä. Elämänkumppani ja ikätoverit ovat kuolleet ja vanhuksen sosiaalinen verkosto on repeytynyt. Yksin asuminen saattaa olla toisille ainoa ajateltavissa oleva myönteinen vaihtoehto, toisille henkinen ja fyysinen taakka.

Yksinäisyys voi olla jopa niin musertavaa, että itsemurha hiipii ajatuksiin. Silloin  ihminen tarvitsee välitöntä apua.

Lähde: Suomen Mielenterveysseura ry:n tiedote 22.9.2008.

Julkaistu: 25.11.2013
Kommentoi »