Joskus oikein "ulottaa hoitoa pidemmälle, kuin laki velvoittaa"

Mitä hoitohenkilökunnan pitäisi tehdä, kun terveydenhuoltoon tulee potilas, jolla ei ole papereita?

Paperittomien potilaiden hoito nousi äskettäin julkiseen keskusteluun, kun Lääkärilehti kertoi, että helsinkiläisestä terveyskeskuksesta käännytettiin pois pikkuvauva, koska tällä ei ollut papereita. Lopulta lapsi kuitenkin sai hoitoa, ja nyt Helsinki tutkii tapausta, kertoo Yle.

Ylen mukaan Suomessa ei ole valtakunnallista linjausta siitä, miten paperittomien potilaiden hoito tulisi järjestää. Paperiton potilas tarkoittaa ihmistä, jolla ei ole Suomessa oleskelulupaa tai sairausvakuutusta.

”Ei saa evätä oikeutta saada riittävää hoitoa”

Lääkäreillä on kuitenkin omat eettiset ohjenuoransa siihen, miten paperittomia potilaita kuuluisi hoitaa: lääkärien tulisi aina voida hoitaa potilasta kliinisen tarpeen perusteella.

Lääkärin etiikka -kirjan uudistettu seitsemäs painos nostaa esiin sen ongelman, että tätä nykyä terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat joskus tilanteisiin, joissa joudutaan epäämään potilaalta tarpeellinen hoito, koska tällä ei ole papereita.

Kirjassa todetaan myös, että eteen voi tulla tilanteita, joissa on ”eettisesti oikein ulottaa hoitoa pidemmälle, kuin laki velvoittaa”.

- Yhteiskunta ei saa evätä potilailta oikeutta saada riittävää hoitoa, eikä se saa puuttua lääkärin velvollisuuteen hoitaa potilaita yksinomaan kliinisen tarpeen perusteella. Taloudelliset syyt eivät saa olla esteenä näihin henkilöryhmiin kuuluvien asianmukaiselle hoidolle, todetaan kirjassa paperittomien hoitamisesta.

Lääkärin etiikassa linjataan myös, ettei hoitoon hakeutuminen saisi johtaa paperittoman potilaan karkottamiseen maasta. Henkilöstön vaitiolovelvollisuutta tähdennetään.

Kirjan ovat julkaisseet Suomen Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto.

Arvio Ylelle: reilut 3 000 papereita vailla

Paperittomia ihmisiä on Suomessa noin 3 000–3 500, arvioi tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) Ylen haastattelussa. Joukossa on esimerkiksi Bulgarian ja Romanian romaneja sekä Euroopan ulkopuolelta tulleita ihmisiä, joilla ei ole Suomessa oleskelulupaa. Lupakäsittely saattaa olla esimerkiksi kesken.

Kyse on toki siitä, kuka maksaa paperittomien potilaiden hoidon. Keskimäki kuitenkin sanoo Ylelle, että oikeastaan ”asia ei ole taloudellinen”: kustannukset olisivat muutamista sadoista tuhansista noin kahteen miljoonaan euroon, mikä on kaikkien terveydenhuoltomenojen mittakaavassa vähän.

Paraikaa THL selvittää, miten paperittomien hoito järjestettäisiin. Valmista on määrä olla tammikuussa 2014.

Keskimäki kuitenkin huomauttaa Ylen haastattelussa, että jo nykylain puitteissa voidaan korjata ongelmia eikä tarvitse odottaa lainsäädännön uudistamista: nytkin voidaan hänen mukaansa lisätä neuvontaa ja täsmentää ohjeistusta.

Yli 400 hoidettu Helsingissä

Ylen jutussa kerrotaan myös Global Clinicistä, joka hoitaa Helsingissä paperittomia ihmisiä. Työtä tehdään vapaaehtoisvoimin, avustusten turvin.

Lääkäri Pekka Tuomola kertoo Ylelle, että yli kaksi vuotta toimineella klinikalla on hoidettu yli 400 ihmistä. Yli puolet on ollut Romanian ja Bulgarian romaneja. Esimerkiksi raskaana olevat naiset saattavat käydä klinikalla ikään kuin äitiysneuvolassa.

- Tämä on vähän tämmöistä kehitysmaalääketiedettä, mutta ei kehitysmaassa, sanoo Tuomola Ylelle. Välineet ovat vähäisiä, ja rajat tulevat herkästi vastaan, jos potilas tarvitsee erikoistuneempaa hoitoa.

Lähteet: Lääkärin etiikka (Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto 2013), Yle, Lääkärilehti

Lue myös:

Neitsyystutkimus? Paperiton potilas? Tuoreistettu lääkärin etiikkakirja neuvoo