6 hämmentävää stressioiretta

Kärsitkö stressistä? Se voi oireilla monella eri tavalla. Yleisimpiä oireita ovat väsymys, ärtyneisyys, keskittymiskyvyttömyys, unettomuus ja levottomuus. On lisäksi erilaisia muita fyysisiä oireita, kuten ruuansulatushäiriöt tai vatsaoireet. Stressi voi aiheuttaa myös sellaisia oireita, joita ei heti hoksaisi liiallisen stressin aiheuttamiksi. Msnbc.com –sivusto listasi 6 harvinaisempaa stressioiretta. Jos koet jotakin seuraavista oireista toistuvasti, voi olla aika hidastaa tahtia.

Toistuva pahoinvointi, kuvotus ja oksentelu voi olla merkki stressistä. Osa ihmisistä oireilee stressiin mahallaan. Oksentelu kertoo aina siitä, että jokin on vialla. Stressioksentelu voi olla toistuvaa ja ilmetä aina samaan aikaan päivästä. Pahoinvointi kertoo myös ahdistuksesta.  Jos oksentelet tiheästi ilman näkyvää syytä, tarkastele elämääsi ja elintapojasi tarkasti. Pahoinvointi poistaa elimistöstä nestettä ja suoloja, joten huolehdi riittävästä nesteensaannista. Aina kun pahoinvointi iskee, kokeile rauhoittaa itseäsi esimerkiksi meditoimalla tai rauhoittavalla kävelylenkillä.

Ei ole myytti, että stressaantuneelta ihmiseltä tuntuvat hiuksetkin tippuvan päästä. Näin voi nimittäin todella olla. Stressi on eräs syy hiustenlähtöön perintötekijöiden tai lääkityksen ohella. Myös tietyt, stressin pahentamat autoimmuunisairaudet voivat saada hiukset tippumaan päästä. On myös muita sairauksia, jotka oireilevat pälvikaljuna jopa kuukausia stressaavan tapahtuman – esimerkiksi perheenjäsenen menetyksen – jälkeen. Usein vaivat korjaantuvat itsestään, mutta omaa oloa kannattaa yrittää kohentaa vähentämällä stressiä. Hiuksetkin kasvavat aikanaan takaisin, kunhan stressinaihe on poistunut ja kehon olotila korjaantunut.

Nenäverenvuoto on tuttua heille, jotka sairastavat usein flunssaa, tai joilla on herkät limakalvot. Stressin on kuitenkin todettu pahentavan ja tihentävän nenäverenvuotoja. Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan kyse voisi olla siitä, että stressin aiheuttamat verenpainemuutokset näkyvät myös pienimmissä hiussuonissa, johtaen herkemmin nenäverenvuotoon. Pidä huolta verenpaineestasi, jos kärsit usein nenäverenvuodoista.

Tuntuuko sinusta stressin keskellä, että sinun on vaikea muistaa vaikkapa äsken käytyä keskustelua? Stressi voi vaikuttaa myös keskittymiseen ja muistiin, jolloin yksityiskohdat eivät jää mieleen. Stressi vaikuttaa aivojen lähimuistialueelle johtaen siihen, että aivot eivät kykene muistamaan äskettäin tapahtuneita asioita yksityiskohtaisesti. Kunhan stressihormonin taso elimistössä laskee, muistikin palailee normaaliksi. Sitä ennen muistia on hyvä harjoittaa erilaisilla harjoituksilla. Tärkeät asiat kannattaa kuitenkin kirjoittaa aina muistilapulle tai kalenteriin, ettet ole pelkästään muistisi varassa.

Stressaantuneet henkilöt sairastelevat useammin kuin stressittömät henkilöt. Stressi heikentää kehon immuunijärjestelmää, jolloin vastustuskyky heikkenee ja ihminen sairastuu helpommin. Hyvä keino parantaa vastustuskykyä on säännöllinen liikunta – jo 30 minuuttia päivisin helpottaa tilannetta.

Hikoilu on yleinen merkki stressistä. Liian stressaantuneet henkilöt voivat kuitenkin kärsiä liikahikoilusta, joka ilmenee erityisesti kämmenissä ja jaloissa. Jooga ja meditointi voivat auttaa stressin aiheuttamaan liikahikoiluun. Apua voi saada myös lääkäristä. Jos haet apua liikahikoiluun, autat samalla myös ympärilläsi olevia. Nimittäin erään tutkimuksen mukaan stressaantuneen ja paljon hikoilevan henkilön hermostus voi tarttua hänen lähellään oleviin ihmisiin.