Kivessyöpä on Suomessa harvinainen sairaus
Suomessa uusia kivessyöpätapauksia todetaan vuosittain runsas 100. Kivessyöpä on yleisin kasvain nuorilla 20 – 34-vuotiailla miehillä. Maailman suurimmat kivessyöpäluvut ovat Tanskassa ja Ruotsissa ja matalimmat luvut Afrikassa ja Aasiassa.
Maailmalla kivessyövän esiintyvyys on viime vuosina lisääntynyt.
Kivessyövän kehittymisen syyt ovat epäselviä. Eräs kivessyövän riskiä kohottava tekijä on piilokiveksisyys eli syntyessä kives ei ole kunnolla laskeutunut kivespussiin. Kasvain voi olla perinnöllinen. Kasvain ei aiheuta kipuja, minkä vuoksi se on salakavala ja pääsee oireettomana kasvamaan. Diagnostiikka perustuu kivespussin tunnusteluun, kivespussin läpivalaisuun lampulla, ultraääni- ja tietokonetasokuvauksiin sekä verestä otettuihin kivessyövän merkkiainesiin.
Kivessyöpiä on montaa eri tyyppiä, joiden hoito ja ennuste on erilainen. Kivessyöpä lähettää herkästi etäpesäkkeitä paikallisiin imusolmukkeisiin, jotka sijaitsevat vatsanontelon takaosassa. Etäpesäkkeitä voi olla myös rintaontelossa välikarsinan alueella, kaulan alueen imusolmukkeissa ja joskus myös nivustaipeiden imusolmukkeissa. Kivessyöpä leviää herkästi myös keuhkoihin.
Kivessyövän hoito on aina radikaali leikkaus, jossa poistetaan kives, lisäkives ja siemenjohdin vatsaontelon alaosaan saakka. Riippuen ennustetekijöistä ja syöpätyypistä potilaat saavat leikkauksen lisäksi lisähoitoina sädehoitoa ja/ tai sytostaatteja. Kivessyövän ennuste on tänä päivänä hyvä.
