Terve.fi

Tutkimus: Kolme geeniä yhteydessä kaamosmasennukseen - Kaamosmasennus tai kaamosoireilu voi alkaa jo lokakuussa



Tutkimus: Kolme geeniä yhteydessä kaamosmasennukseen - Kaamosmasennus tai kaamosoireilu voi alkaa jo lokakuussa

Kaamosmasennus liittyy kolmeen geeniin. Kansanterveyslaitoksen ja kansainvälisten tutkijoiden ryhmä havaitsi, että kaamosmasennuksen taustalla näyttää olevan ainakin kolmen perintötekijän eli geenin tietty kirjoitusmuoto.

Kaamosmasennus liittyy kolmeen geeniin. Kansanterveyslaitoksen ja kansainvälisten tutkijoiden ryhmä havaitsi, että kaamosmasennuksen taustalla näyttää olevan ainakin kolmen perintötekijän eli geenin tietty kirjoitusmuoto. Nämä geenit – Per2, Arntl ja Npas2 – vaikuttavat vahvasti ihmisen sisäisen kellon toimintaan. Jos geenien kirjoitusmuoto poikkeaa tavanomaisesta, se voi häiritä sisäistä kelloa. Akatemiatutkija Timo Partosen mukaan silmän läheisyydessä sijaitseva sisäinen kello rytmittää ihmisen päivää: valveillaoloa ja nukkumista. Sisäinen kello kertoo kudoksille, mitä aikaa niiden tulee käydä. Sisäinen kello pysyy ajassa ulkoisten merkkien avulla, joista tärkeimpiä on valon ja pimeän vaihtelu. Partosen mukaan tutkimuslöydös vahvistaa aikaisempia tuloksia, joiden mukaan kaamosmasennuksen taustalla on biologisia tekijöitä. Tutkimuksessa ilmeni, että jos ihmisellä on tietty yhdistelmä kolmen eri geenin kirjoitusmuodosta, kasvaa kaamosmasennuksen riski yli nelinkertaiseksi. – Nämä kolme geeniä ovat keskeisiä tekijöitä kaamosmasennuksen taustalla, mutta varmasti on myös monia muita geenejä, Partonen arvioi. Kaamosmasennus ja erilaiset kaamoksen aiheuttamat oireet alkavat yleensä lokakuussa, kun valon määrä vähenee ulkona. Pahimmillaan oireet ovat marras- ja tammikuussa ja ne helpottavat maaliskuussa. Varsinaisesta kaamosmasennuksesta, jonka oireita ovat esimerkiksi masentunut mieliala, vetäytyminen, keskittymisvaikeudet ja ärtyneisyys, kärsii noin yksi prosentti suomalaisista. Jopa 40 prosenttia suomalaisista kokee kiusallisia kaamosoireita, kuten väsymystä, lisääntynyttä makeanhimoa ja painonnousua. Vain kymmenen prosenttia suomalaisista sanoo, ettei vuodenaikojen vaihtelu vaikuta lainkaan mielialaan. Nämä tiedot selvisivät Terveys 2000:sta, jossa tutkittiin yli 6 000:n yli 30-vuotiaan suomalaisen terveydentila. Valo on tehokas keino kaamosoireiden ehkäisyyn. Parasta olisi liikkua aamupäivällä ulkona, mutta myös kirkasvalolamppu auttaa. Säännöllinen kuntoilukin kohentaa oloa. – Kirkasvalo pitäisi ottaa aamupäivän tunteina, ja yleensä noin kolmen varttia riittää. Päivällä riittää normaali huonevalaistus ja illalla voi oleilla vaikka kynttilän valossa tai muuten hämärässä. Vähäinen valo kertoo elimistölle, että nukkumaanmeno lähestyy, Partonen kuvailee. Kansainvälisen ryhmän tutkimus kolmen geenin yhteydestä kaamosmasennukseen julkaistiin äskettäin lääketieteen alan julkaisussa Annals of Medicine (2007; 39: 229–238). Tutkimusjoukkona oli 189 kaamosmasennuksesta kärsivää, ja heitä verrattiin terveisiin. Masennus Lähde: KTL:n tiedote 3.10.2007

Julkaistu: 3.10.2007