Märkärupi eli impetigo on useimmiten lapsilla esiintyvä ihon pinnallinen bakteeritulehdus. Yleisimmät aiheuttajat ovat stafylokokki- ja streptokokkibakteerit, joko erikseen tai yhdessä. Märkärupi aiheuttaa iholle rakkulamaisen, myöhemmin kuivuvan rupimaisen ihottuman, joka saattaa levitä laajemmaltikin iholle. Märkäruven tyyppialue on kasvot, mutta se voi esiintyä missä tahansa ihoalueella. Erityisen alttiita märkäruvelle ovat atooppista ihottumaa sairastavat lapset.
Märkärupi ja oireet
Märkäruven oireena on useimmiten kasvojen alueella läiskäinen, leviävä ihottuma, joka saattaa olla alkuvaiheessa rakkuloita muodostava (ks. kuva). Myöhemmin ihottuma kuivuu ja on rupimainen. Rupi on väriltään hunajaa muistuttava, ja jos se poistetaan, sen alta paljastuu punoittava, nestettä tihkuva iho. Taudin aiheuttama kutina on yleensä suhteellisen vähäistä.
Aiheuttaja
Märkäruven aiheuttajiksi on todettu stafylokokki- ja streptokokkiryhmän bakteereita. Märkärupi on helposti tarttuva tauti ja voikin esimerkiksi päiväkodeissa aiheuttaa pieniä epidemioita. Joskus märkärupi voi ilmaantua vaurioituneelle iholle kuten ihottumaan, mutta on tavallista, että se ilmaantuu täysin terveelle iholle.
Diagnoosi
Märkäruven diagnoosi perustuu useimmiten kliinisen tutkimukseen. Tarvittaessa ihon tulehdusmuutoksesta voidaan ottaa bakteeriviljely. Epäiltäessä märkärupea mitään verikokeita ei tarvita.
Märkärupi ja hoito
Paikallishoito fusidiinivoiteella tai basitrasiini-neomysiinivoiteella on käypä hoito silloin, kun sairaus esiintyy pienemmällä kuin 6 neliösentin (2 × 3 cm) alueella. Ennen voiteen levittämistä tulee yrittää poistaa rupimainen materiaali läiskien päältä. Tämä onnistuu parhaiten liottamalla rupia etukäteen kylvyssä tai suihkussa tai vaihtoehtoisesti asettamalla kosteita sidoksia rupia pehmentämään. Voi olla myös eduksi käyttää jotakin antibakteeri-shampoota koko muun vartalon pesuun. Tämä sitä ajatellen, että ehkäistäisiin uusien läiskien ilmaantumista. Märkäruven leviämisen kannalta on tärkeää välttää raapimista ja yhteisten pyyhkeiden käyttöä perheen sisällä. Mikäli rupien leviämisen vuoksi päädytään hoitamaan märkärupea antibiooteilla suun kautta, käyttöön soveltuvia valmisteita ovat esimerkiksi kefaleksiini sekä klindamysiini. Päivähoidossa olevien lasten olisi hyvä olla pois hoidosta pari päivää, kunnes ruvet ovat kuivuneet.
Seuranta
Märkärupi ei yleensä vaadi seurantaa. Jos määrätty hoito ei selvästi tehoa 3-5 vuorokauden kuluessa, tulee ottaa yhteyttä omaan lääkäriin.
Periytyvyys
Märkärupi on tarttuva bakteeritulehdus. Sairaus ei periydy eikä myöskään ole tietoa sellaisista tekijöistä, jotka altistaisivat märkärupi-infektioille atooppisen ihottuman ja huonon hygienian lisäksi.
Märkäruven yleisyys
Varsinaista tilastotietoa ei ole tarjota yleisyydestä. Vaiva on kuitenkin varsin yleinen, sillä märkärupipotilaita tapaa lähes viikoittain terveyskeskustyötä tehdessä. Lisäksi tulevat vielä ne potilaat, jotka hoidetaan kotikonstein ilman lääkärissä käyntiä.
Ennuste
Märkärupi paranee yleensä paikallishoidolla hyvin, ja levinneissä tapauksissa annettava antibioottikuuri on tehokas. Hoitamattomana pitkittyneisiin streptokokkibakteerin aiheuttamiin tulehduksiin voi liittyä jälkitauteja, mutta ne ovat harvinaisia.
Viitteet
Habif: Clinical Dermatology, 3rd ed., Copyright 1996 Mosby-Year Book, Inc.
Ihon primaarien bakteeri-infektioiden hoitosuositus Suomen ihotautilääkäriyhdistys ry Vsk. 47 Nr: 19 /1999 s. 2139
Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 4.8.2010.
