Äidinmaitoa voidaan pitää ihanteellisena vauvanruokana. Siinä ovat kaikki vastasyntyneen ensimmäisinä elinkuukausina tarvitsemat ravintoaineet helposti käytettävässä muodossa. Ruoka on aina saatavilla ja se sulaa helposti.
Maidoneritys käynnistyy synnytyksen jälkeen hitaasti. Parin ensimmäisen päivän ajan maidoneritys on muutamia millilitroja kerralla. Tämä ternimaito on vähäisestä määrästään huolimatta ravitsemuksellisesti korkealuokkaista. Kotiin sairaalasta lähtiessä maito on jo muuttunut vaaleammaksi, säilyttäen kuitenkin koostumuksensa riittävänä lapsen kehitykselle ja kasvulle.
Imetys tulisi aloittaa mahdollisimman pian säännöllisen maidontuotannon takaamiseksi. Imetyksen tulisi tapahtua lapsen ehdoilla. Useimmat vauvat haluavat imeä rintaa jopa 1 – 2 tunnin välein ympäri vuorokauden ensimmäisten päivien ajan. Maidon määrä lisääntyy vauvan tarpeen mukaan. Vauvalle tulee tietyin ajoin kasvupyrähdyksiä, jolloin hän imee tiheämmin ja lisää näin maidontuotantoa. Varsinkin yösyötöt ovat tärkeitä maitomäärän lisäämiseksi.
Imetykseen täytyy harjaantua ja synnytysosastot tarjoavatkin äideille käytännön opastusta oikean imetystekniikan oppimiseksi. Monet nuoret äidit voivat pelätä, etteivät pysty tuottamaan riittävästi tai tarpeeksi hyvää maitoa. Joissakin harvinaisissa tapauksissa maitoa ei erity ollenkaan. Niukka maidoneritys saattaa johtua äidin perussairaudesta ja heikosta yleistilasta. Myös hermostuneisuus ja jännittäminen voivat vaikuttaa maidoneritykseen. Tällöin on tärkeää, että äiti haluaa imettää lastaan ja luottaa siihen, että maitoa alkaa erittyä muutaman päivän jälkeen.
Luonnollista ravintoa
Maitoa erittyy yleensä noin litran verran vuorokaudessa, kun lapsi on jo muutaman kuukauden ikäinen. Tavallisessa äidinmaidossa on keskimäärin 4,5 % rasvaa, 6,5 % maitosokeria ja 1,5 % valkuaisaineita. Siinä on runsaasti kalsiumia, fosfaattia ja muita kivennäisaineita sekä vitamiineja. D-vitamiinia se ei sisällä, minkä vuoksi sitä annetaan tippoina. Lapsi saa äidinmaidon mukana myös vasta-aineita, jotka ehkäisevät suoliston ja hengitysteiden tulehduksia.
Äidinmaidon määrä ja koostumus vaihtelevat mm. syötön vaiheen ja vuorokaudenajan mukaan ja määrään vaikuttaa myös se, imeekö lapsi itse rintaa vai lypsetäänkö rintaa pumpulla. Laatu voi olla myös erilainen vasemmassa ja oikeassa rinnassa.
Syötön aikana maidon rasvapitoisuus kasvaa ja sen maku tulee niin vahvaksi, että lapsi lopettaa syömisen. Tämän vuoksi lapsi ei yleensä voi saada rintamaitoa kerralla liikaa.
Täysimetystä suositellaan jatkettavan kuusi kuukautta. Lisäravinnon ohella imetystä suositellaan jatkettavan vuoden ikään asti (Suomen Sosiaali- ja terveysministeriön suositus).
Imetys lisää kiintymyksen tunnetta
Imetys on useimmille äideille myönteinen tunnekokemus, joka vahvistaa sidettä lapseen. Imetys ja läheisyys äitiin lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta, mikä on lapsen psyykkiselle kehitykselle tärkeää.
On kuitenkin äitejä, jotka eivät pidä imetyksestä ja saattavat kokea sen jopa vastenmielisenä. Ympäristön painostus ei saa pakottaa äitiä kamppailemaan imetyksen parissa niin, ettei hän jaksa hoitaa lastaan ja nauttia yhdessäolosta vauvansa kanssa. Silloin on parempi käyttää äidinmaidon korvikkeita, jotka vastaavat ravitsemuksellisesti rintamaitoa. Pulloruokinnassa olevan lapsen läheisyyden tarpeet voidaan tyydyttää imetyksen kaltaisesti pitämällä lasta sylissä samoin kuin imetettäessä. Näin myös isä voi tarjota lämpimän tunnekosketuksen vauvalle syötön yhteydessä.
Artikkelin on tarkastanut TtM Ulla Kristiina Paananen, imetysohjaajakouluttaja, kätilötyön lehtori Oulun seudun ammattikorkeakoulusta 20.12.2007
Lähteet:
The Breastfeeding Answer Book. Revised Edition. La Leche League International. USA 1998.
Lauwers, J. & Swisher, A: Counseling the Nursing Mother. A Lactation Consultant’s Guide. Jones and Bartlett Publishers, Inc. 2005
Unicef
WHO
