Mikä laukaisee sydäninfarktin?

Äkillinen stressi, johtuipa se sitten vihasta, helleaallosta tai sängystä nousemisesta, voi olla viimeinen pisara, joka käynnistää sydäninfarktin, aivohalvauksen tai sydänpysähdyksen.

Sydäninfarkti, aivohalvaus ja sydänpysähdys näyttävät tulevan kuin tyhjästä, mutta useimmiten ne eivät tulekaan näin yllättäen. Ne ilmenevät yleensä runsaasti kolesterolia sisältävän plakin kerrostuttua vuosikymmenten ajan sydäntä ja aivoja huoltavien valtimoiden seinämiin. Mikä sitten saa sydäninfarktin ilmaantumaan tiettyyn aikaan? Laukaiseva tekijä.

Tutkijat ovat tunnistaneet parisen tusinaa tällaista laukaisevaa tekijää. Ne ovat hyvin erilaisia, vihasta ja maanjäristyksistä aina joka-aamuiseen heräämiseen. Parhaillaan käynnissä oleva laukaisevien tekijöiden etsintä tuottaa keinoja ehkäistä hengenvaarallisia sydän- ja verisuonitapahtumia.

Tietyt laukaisevat tekijät aiheuttavat äkillisen verenpaineen kohoamisen. Eräät tekijät saavat sydämen sykkimään nopeammin ja kovemmin. Toiset puolestaan edistävät verihyytymien kehittymistä, supistavat verisuonia tai aiheuttavat tulehdusprosessien lehahduksia. Mikä tahansa näistä tekijöistä voi käynnistää tapahtumaketjuja, jotka huipentuvat äkillisenä verihyytymän muodostumisena (mikä johtaa sydän- tai aivoinfarktiin), verisuonen repeämänä (mikä johtaa aivoverenvuotoon) tai sydämen rytmihäiriöön (mikä johtaa sydänpysähdykseen).

Elimistön ”taistele tai pakene” -reaktiosta vastaavan sympaattisen hermoston aktivoituminen on yksi monille laukaiseville tekijöille yhteinen mekanismi. Sympaattisen hermoston verenkiertoon vapauttamat stressihormonit voivat vahingoittaa sydäntä ja ateroskleroottista plakkia.

Jo kauan ennen heräämistä elimistö valmistautuu uuteen päivään vapauttamalla verenkiertoon stressihormoneja. Niiden vaikutuksesta pienet verisuonet supistuvat, sydän lyö nopeammin ja verenpaine kohoaa unenaikaisesta matalasta tasosta. Tämä aktiivisuus varmistaa heräämisen hetkellä riittävän verenkierron koko verisuonistossa. Ei ole sattuma, että sydän- ja verisuoniongelmia ilmenee eniten aamukuuden ja puolenpäivän välillä. Vähäinen unenaikainen nestehukka saattaa edistää tätä aamuista piikkiä samalla, kun verenpainelääkkeiden ja muiden sydänlääkkeiden suojavaikutus hiipuu yön aikana.

Lumenluonti, raskaiden esineiden nostaminen, juokseminen ja muunlainen kuormittava liikunta saattavat laukaista sydäninfarktin, aivohalvauksen tai sydänpysähdyksen. Tätä ei kuitenkaan pidä käyttää tekosyynä liikunnan välttämiseksi. Itse asiassa asia on juuri päinvastoin. Rasitus aiheuttaa huomattavasti harvemmin ongelmia liikuntaa harrastavilla kuin passiivisilla henkilöillä.

Raivoisa riita tai sapekas suuttumus saattavat laukaista sydäninfarktin, aivohalvauksen tai sydänpysähdyksen. Kahdessa isossa tutkimuksessa vihanpuuska kohotti sydäninfarktin vaaran 9–14-kertaiseksi kahden tunnin kuluessa suuttumusta aiheuttavasta tapahtumasta. Viime vuonna American Heart Associationin kokouksessa julkaistu tutkimus osoitti, että viha edeltää usein automaattisen defibrilloivan sydämentahdistimen käynnistämiä sähköpulsseja. Näitä sydämentahdistimen tapaisia laitteita käytetään ehkäisemään hengenvaarallisia nopeita tai kaoottisia sydämen rytmihäiriöitä.

Sydäninfarktin ilmaantuvuus kohosi nopeasti sinä vuoden 1994 päivänä, jolloin kalifornialaisessa Northridgessä sattui varhain aamulla maanjäristys. Israelilaistutkijatkin havaitsivat piikkejä sydäninfarktin ilmaantuvuudessa Irakin ohjushyökkäyksen ensi päivinä vuonna 1991. Newjerseyläistutkijat puolestaan havaitsivat sydäninfarktien lisääntyneen 49 % 50 kilometrin säteellä World Trade Centeristä heti terrorihyökkäyksen jälkeen 11.9.2001.

Ankarat helleaallot, jollainen iski Eurooppaan vuonna 2003 ja Yhdysvaltain Keskilänteen vuonna 1995, lisäävät sydänperäisiä kuolemantapauksia. Kova pakkanenkin laukaisee sydän- ja verisuonitapahtumia. Yhdysvalloissa sydänperäisten kuolemien huippu havaitaan joulu-tammikuussa.

Runsaasti autoista, busseista ja kuorma-autojen pakoputkista sekä tehtaiden ja voimaloiden piipuista ilmaan pääseviä pienhiukkasia sisältävän ilman hengittäminen voi laukaista sydäninfarktin tai aivohalvauksen.

Keuhkokuume, influenssa ja ylempien hengitysteiden infektiot ovat merkittäviä aivohalvauksen ja sydänkohtauksen laukaisijoita. Virtsatieinfektiotkin on yhdistetty aivohalvaukseen.

Sukupuolinen aktiivisuus kohottaa lyhytaikaisesti sydäninfarktin riskiä. Seksi uuden kumppanin kanssa vieraassa ympäristössä kohottaa riskiä enemmän kuin seksi tutun kumppanin kanssa tutussa ympäristössä.

Tukeva, etenkin runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja hiilihydraatteja sisältävä ateria, voi kohottaa sydäninfarktin riskiä voimistamalla tilapäisesti veren hyytymistaipumusta, häiritsemällä verisuonten kykyä rentoutua ja supistua tai kohottamalla sydämen sykettä ja vapauttamalla stressihormoneja.

Näihin kuuluvat mm. suru, unen puute, henkinen ja työhön liittyvä stressi, kokaiinin ja muiden huumeiden käyttö, loma ja urheilutapahtumat, kuten jalkapallon arvokisat (etenkin kun oma suosikki häviää).

Mitä sitten voi tehdä, kun laukaisevia tekijöitä vaanii joka puolella valmiina hyökkäämään kimppuun? Mitään dramaattista hätää ei ole. Suuri enemmistö ihmisistä, myös sydän- ja verisuonitautipotilaista, nousee joka tapauksessa joka aamu sängystä, lapioi lumipyryn jälkeen lunta, rakastelee, suuttuu ja selviää influenssastakin ihan hyvin.

On toki pelottavaa kuulla jonkin seksin kaltaisen asian kaksinkertaistavan oman riskin. Kannattaa kuitenkin aina muistaa, että sydäninfarktin, aivohalvauksen ja sydänpysähdyksen todennäköisyys minkä tahansa vuorokauden tunnin tai jonkin tietyn aktiviteetin aikana on joka tapauksessa hyvin pieni, ehkä noin yksi miljoonasta. Niinpä seksi kohottaa absoluuttisen riskin miljoonasosasta kahteen miljoonasosaan. Toisin sanoen ei siis kovin paljon. Riskit ovat kaiken lisäksi keskimääräisiä, joten vaara on pienempi sydän- ja verisuonitauteja sairastamattomilla kuin niitä sairastavilla.

Absoluuttista riskiä on mahdollista pienentää. Mitä joustavampia valtimot ovat ja mitä vähemmän kolesteroliplakkia niissä on, sitä pienempi sydäninfarktin, aivohalvauksen ja sydänpysähdyksen riski on. Liikunta, tupakoimattomuus, sydänterveellinen ruokavalio sekä verenpaineen, kolesteroliarvojen, verensokerin ja painon hallinta vähentävät merkittävästi kaikenlaisia sydän- ja verisuoniongelmia.

Tiettyjä laukaisevia tekijöitä voi tehdä vaarattomammiksi. Mitä vähemmän liikkuu, sitä todennäköisemmin saa sydäninfarktin lapioidessaan lunta. Jos on altis stressille, vihalle tai ahdistukselle, näiden tunteiden hallitsemisen opettelu saattaa tukahduttaa ne alkuunsa. Kannattaa ottaa pneumokokkirokotus ja vuosittainen influenssarokotus. Itselleen kannattaa suoda aamuisin muutama lisäminuutti ennen sängystä nousemista.

Tietyt laukaisevat tekijät voivat olla kokonaan vältettävissä. Jos on saanut sydäninfarktin tai aivohalvauksen tai on vaaravyöhykkeessä, tiettyjen laukaisevien tekijöiden välttäminen voi pienentää riskiä. Kannattaa palkata joku koululainen tekemään lumityöt. Kädet on hyvä pestä usein, etenkin jos on ollut tekemisissä sellaisen henkilön kanssa, joka on sairastunut flunssaan tai muuhun hengitystieinfektioon. Riitatilanteista on syytä poistua ennen tilanteen kärjistymistä. Kannattaa välttää tukevia, kaloripitoisia aterioita. Helleaallon aikana ja ilman sisältäessä paljon epäpuhtauksia tulee pysyä ilmastoiduissa sisätiloissa.

Lääkkeet kannattaa aina ottaa lääkärin ohjeiden mukaan. Monet tavanomaiset sydän- ja verisuonitautilääkkeet ehkäisevät tai keskeyttävät sydäntapahtumia laukaisevia tapahtumaketjuja. Aspiriini vähentää veren hyytymistä. Beetasalpaajat rauhoittavat sympaattisen hermoston toimintaa. Statiinit vakauttavat plakkia pienentäen sen repeämisvaaraa. Jos käyttää yhtä tai useampaa lääkettä kohonneen verenpaineen hoitoon, kannattaa varmistua siitä, että hoitovaikutus kestää riittävän kauan, aina seuraavaan aamuun saakka.

Tämä kuvaus sydän- ja verisuontitapahtumia laukaisevista tekijöistä on tarkoitettu rohkaisemaan eikä säikäyttämään lukijaa. Sydäninfarktin, aivohalvauksen tai sydänpysähdyksen käynnistävät tekijät tuntemalla on mahdollista välttää niitä tai ainakin vähentää niiden vaarallisuutta. Tietoisuus mahdollisista laukaisevista tekijöistä voi myös auttaa reagoimaan, mikäli ne kaikesta huolimatta käynnistävät sydäninfarktin tai aivohalvauksen. Mitä nopeammin tässä tilanteessa toimii, sitä parempi on ennustekin.

Copyright © 2008 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.

Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.