Terve.fi

Kynsisieni voi olla vaikeahoitoinen

Kynsisieni voi olla vaikeahoitoinen
Sienet viihtyvät pimeässä ja kosteassa. Niinpä niitä kasvaa kaivoksissa, kellareissa ja ihmisen jalan kudoksissa. Kengät ja sukat ovat ihanteellisia, joskin ei-toivottuja sienten kasvualustoja.
Julkaistu: 25.2.2008

Sienilääkkeiden annostelu infektoituneeseen kynteen porattujen reikien kautta voi tehostaa hoitoa.

Kengät ja sukat suojaavat valolta ja keräävät hikeä ja muuta kosteutta.

Niin sanottu urheilijan jalka on sieni-infektio, joka esiintyy usein varpaiden välisessä ihossa. Tunnollisesti käytetyllä, esimerkiksi klotrimatsolia tai terbinafiinia sisältävillä ilman reseptiä myytävillä voiteilla, vaiva usein paranee.

Kun sieni-infektio iskee varpaankynsiin, siitä on jo paljon vaikeampi päästä eroon. Kynsisieniä aiheuttavat sienilajit kuuluvat dermatofyytteihin eli silsasieniin. Päästessään varpaankynnen alle dermatofyytit käyttävät ravinnokseen varpaankynnen proteiineja.Tällöin kynsi muuttuu keltaiseksi, paksuksi ja hauraaksi. Kynsisieni iskee hanakimmin iso- ja pikkuvarpaan kynsiin.

Keratiini on kirkas ja tiivis proteiini, josta kynnet koostuvat. Erilaiset lääkkeet tunkeutuvat siihen huonosti. Kun varpaankynteen laitetaan sienivoidetta, se ei pääse kynnen pinnan läpi vaikuttamaan kynnessä ja sen alla kasvaviin sieniin. Tällöin voidaan kokeilla siklopiroksia muodossa, jota käytetään kynsilakan tapaan. Se tehoaa kuitenkin vain lieviin sieni-infektioihin eikä ole edes kovin tehokas. Tutkimuksissa on osoitettu, että vain yksi viidestätoista siklopiroksia käyttävästä potilaasta pääsee kynsisienestä eroon. Tällöinkin infektio usein uusiutuu hoidon loputtua. 

Sienilääkitys suun kautta

Sienilääkkeitä voi ottaa myös suun kautta. Ne pääsevät vaikuttamaan kynsisieniin kiertoteitse maksan ja verenkierron kautta. Vuosia sitten julkaistussa metatutkimuksessa päädyttiin johtopäätökseen, että uudempien suun kautta otettavien sienilääkkeiden,kuten terbinafiinin ja itrakonatsolin, teho on yli 50 %. Sieni-infektioita hoidettaessa voi kuitenkin kestää vuoden ennen kuin tiedetään, onko infektio täysin parantunut. Niinpä tutkimukset, joiden seuranta-aika on vuotta lyhyempi, eivät välttämättä anna hoidosta oikeaa kuvaa. Uudemmista lääkkeistä erityisesti terbinafiini näyttäisi kuitenkin tehokkaammalta kuin vanhemmat, kuten griseofulviini.

Kaikilla sienilääkkeillä on kaksi varjopuolta. Ensinnäkin, lääkettä on ehkä otettava kuukausien ajan. Toiseksi potilaan maksa altistuu tällöin vahvoille lääkkeille, joten maksavaurion vaara on aina olemassa. 

Reikiä kynsiin

Harvardin yliopiston tutkijat testaavat parhaillaan kahta hoitoa, joilla voitaisiin päästä suoremmin käsiksi silsasieniin kovan kynnen läpi. Yhdessä kokeellisessa hoidossa käytetään lyhytaaltoista valoa, joka on riittävän voimakasta hohtaakseen läpikuultavan kynsikudoksen läpi häiritsemään valonarkojen sienten kasvua ja lisääntymistä. Alustavat tulokset ovat olleet lupaavia. Alexa B. Kimbellin mukaan potilaat tuntevat vain valon aiheuttaman vähäisen lämmöntunteen. Hän johtaa kahden sairaalan (Massachusetts General Hospital ja Brigham and Women’s Hospital) yhteistä ihotautien kliinistä tutkimusta tekevää yksikköä. Ne molemmat ovat Harvardin yliopiston bostonilaisia tytärorganisaatioita.

Toisessa hoidossa kynsiin puhkaistaan pieniä reikiä. Jos on joskus lyönyt sormensa tai varpaansa johonkin, tietää helposti, kuinka veri kivuliaasti kerääntyy kynnen alle painaen sitä. Lääkäri voi hoitaa tällaista kynnenalaista verenpurkaumaa poraamalla kynteen pieniä reikiä. Näin veri pääsee pois painamasta kynttä ja hermoja, jolloin paine helpottaa. Tätä kutsutaan kynnen trepanaatioksi. Joskus tämä toimenpide on voitu tehdä jopa kuumennetulla klemmarilla (älä kuitenkaan tee tätä kotona).

Tällaisessa kynsisienen hoidossa sieniä tappavaa voidetta hierotaan kynnen reikiin, jotta lääke pääsisi vaikuttamaan sieniin. Voiteen käyttö ei ole vaikeaa. Kimbellin mukaan potilas voi tehdä sen kotonakin. Vaikeinta on tehdä kynsiin riittävän syviä reikiä, jotta voide pääsisi vaikuttamaan. Reiät eivät kuitenkaan saa olla liian syviä, jottei vahingoitettaisi runsaasti hermokudosta sisältävää kynnenalaista kudosta. Harvardin tutkijat ovat kokeilleet uutta laitetta, jonka anturit havaitsevat vastuksen muutoksia, jotta laite osaisi automaattisesti porata riittävän syvälle. Tutkijat toivovat voivansa raportoida kokeensa tuloksista vielä tänä vuonna. Aikaisemmassa tutkimuksessa potilaat eivät tunteneet juuri lainkaan kipua, kun samaa laitetta käytettiin kynnenalaisten verenpurkaumien hoidossa.

Meillä on taipumus olettaa, että kaikki kynsien epämuodostumat johtuvat kynsisienistä. Myös psoriaasi, ihottumat ja muut vaivat voivat vaikuttaa kynsiin. Diagnoosi kannattaa varmistaa ennen hoidon aloittamista.

Copyright © 2007 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.

Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.

 

1 kommentti